Kunnanhallitus
Pöytäkirja 11.03.2024/Pykälä 44

Kunnanhallitus 11.03.2024 § 44  

400/10.03.00/2023  

Valmistelija Tekninen johtaja Harri Hoffren, puh. 040 485 4037, harri.hoffren@iitti.fi

Hakija: Iitin Matkailu ry

Rakennuspaikka ja kaavoitustilanne: Iitin kunnan Säyhteen ja Tapolan kylissä tilat Isokäyrä 142-417-1-1, Tolppa 142-421-1-136, Harakkakoski 142-421-1-185 ja Tolppa II 142-421-1-180. Rakennuspaikka sijaitsee Kymijoen-Mankalan rantayleiskaavan VR-alueella (retkeilyalue), jonne saa sijoittaa ainoastaan yleiseen ulkoilu- ja retkikäyttöön liittyviä rakennuksia ja rakennelmia.

Rakennustoimenpide: Riippusillan rakentaminen Kymijoen yli Harakkakosken kohdalla.

Poikkeaminen: Poikkeamista haetaan MRL:n 72 §:n 1 momentista. MRL:n 72 §:n 1 momentin mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Alueella ei ole asemakaavaa eikä oikeusvaikutteisessa rantayleiskaavassa ole erityisesti määrätty, että yleiskaavaa saa käyttää rakennusluvan perusteena VR-alueella.

Tieyhteydet, vesihuolto ja jätehuolto: Tarpeellinen tiestö on jo pääosin olemassa. Mahdolliset olemassa olevan tiestön käyttöoikeutta koskevat muutokset tai käyttöoikeuksien lisäykset sekä tiestön ylläpitoa koskevat vastuukysymykset ratkaistaan tarpeen mukaan voimassa olevien säännösten mukaan. Toteutettavat polkuverkostot ja pysäköintialueet sijoittuvat pääosin Iitin kunnan omistamille maille Kymijoen länsirannalla ja itärannalla Iitin seurakunnan omistamille maille. Hakija on ilmoittanut, että Iitin Matkailu ry:llä on polkuverkoston ja pysäköintialueiden toteuttamisesta Iitin kunnan ja Iitin seurakunnan kanssa sopimukset. Pysäköintialueiden sijainti olisi yleisten teiden varressa, sekä esitetään myös lisäpysäköintialuetta lähemmäs Harakkakoskea.

Vesihuollolle (puhdas vesi, jätevesijärjestelmä) ei ole tarvetta. Jätehuolto hoidetaan asianmukaisin jätteenkeräyspistein lajitteluin ja riittävin tyhjennysvälein sekä ohjaamalla ns. roskattomaan retkeilyyn.

Hakijan esittämät erityiset syyt ja perustelut sekä arvio vaikutuksista:

Riippusilta edistää Kymijoen-Mankalan rantayleiskaavan toteuttamista VR-alueilla. Suunniteltu riippusilta yhdistää joen molemmin puolin sijaitsevat laajat retkeilyalueet ja mahdollistaa siten yleiskaavan retkeilyaluekokonaisuuden monipuolisemman käytön parantaen alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Virkistysalueita yhdistävä silta edistää myös valtakunnallista alueiden käytön tavoitetta "huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä virheralueverkoston jatkuvuudesta". Riippusilta tukee myös Iitin kunnan kuntastrategian tavoitteita mm. hyvinvoinnin edistämisessä ja Elämysmatkailuhankkeen ja -verkoston kokoamisessa Kymijoen ja lähiluonnon uusien mahdollisuuksien ympärille sekä kuntamarkkinoinnissa. Lisäksi hanke tukee Hinku- ja KETS-tavoitteita kestävän kehityksen mukaisen liikkumisen ja lähimatkailun edistämisen mahdollistamisella. Iitin kunta liittyi Hinkuun ja KETSiin v. 2023 lopulla.

VR-alue on jo nykyisellään kaavan mukaan tarkoitettu ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueen käyttö myös riippusillan rakentamisen jälkeen on yhteensovitettavissa alueen muun käytön, kuten metsästyksen, kanssa. Aluehallintovirasto (AVI) on myöntänyt hankkeelle vesilain mukaisen luvan 7.4.2020. AVI on perustellut päätöstä vesilakiin perustuen mm. seuraavasti: "Riippusillan rakentaminen on tarpeen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi ja hankkeen saaman ehdollisen rahoituspäätöksen läpiviemiseksi. Yleiskaavan VR-merkintä tukee yleiseen ulkoilu- ja retkikäyttöön liittyvän rakennelman sijoittamista alueelle. Hanke ei vaikuta Kymijoen vedenkorkeuksiin, virtaamaan tai säännöstelyyn. Hanke ei vaikuta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vesialueelle ei tehdä riippusiltaan liittyviä rakenteita, riippusillan rakentaminen ei aiheuta veden samentumista tai vaikuta kalojen lisääntymisedellytyksiin. Hakemuksen mukaisen korkeuden on katsottu olevan riittävä. Riippusillalla ei ole vaikutuksia melontareitin käytettävyyteen. Harakkakoski on osa maakunnallisesti arvokasta Vuolenkoski-Mankala-maisema-aluetta, mutta Harakkakosken kohdalla ei ole erityisiä kulttuuriympäristöllisiä tai geologisia arvoja. Asemapiirustuksen mukaan maanpinta nousee sekä sillan itä. että lännenpuoleisilla maa-alueilla, itäpuolella jopa melko jyrkästi. Aluehallintovirasto katsoo, että tämä yhdessä nykyisen puuston säilyttämisen kanssa vähentää tukipylonien mahdollista maisemahaittaa. Hankkeesta yleisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin."

Kaavan laatija puoltaa lausunnossaan 6.12.2023 poikkeamisluvan myöntämistä. Kaavan laatija DI Pertti Hartikainen/Karttaako Oy toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: "Ulkoilun ja retkeilyn käyttöön tarkoitettu, pelkästään jalankulkijoita palveleva riippusilta ei ole ristiriidassa kaavamääräyksen kanssa. Suunniteltu riippusilta ei vaaranna yleiskaavan retkeilyaluevarauksen (VR) tarkoitusta vaan päinvastoin edistää sitä. Silta ei supista yleiskaavan mukaista retkeilyaluetta (VR) eikä se sanottavasti kavenna yhtenäistä rakentamatonta ranta-aluetta (MRL 73 §). Retkeilyn ja ulkoilun kannalta silta ei kavenna vapaata rantaa. Yleiskaavassa joen molemmin puolin on osoitettu rannan suuntainen, sijainniltaan ohjeellinen ulkoilureitti. Sillan kohdalle ei ole osoitettu ulkoilureittiä, mutta ulkoilureittien sijainti on ohjeellinen. Ratkaisu ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Siltahanke ei aiheuta ympäristössä muutakaan sellaista rakentamistarvetta, joka edellyttäisi asemakaavan laadintaa. Olemassa olevan tiestön käyttöoikeutta koskevat muutokset sekä tiestön ylläpitoa koskevat vastuukysymykset ratkaistaan yksityistielain perusteella samaan tapaan kuin maaseudulla yleensäkin. Tarpeellisten ulkoilureittien ja laavujen rakentaminen väljälle yleiskaavan mukaiselle retkeilyalueelle ei edellytä asemakaavoitusta. Reitit kuuluvat retkeilyalueen luonteeseen. Pysäköintialueiden toteutuksesta on Iitin Matkailu ry:n ja maanomistajien (kunta ja seurakunta) välinen sopimus. Sopimusten toteuttaminen ei edellytä asemakaavan laadintaa. Riippusilta sijoittuu alueelle, joka maakuntakaavassa on maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä. ELY-keskus on lausunnossaan (17.1.2020) todennut siltahankkeen sopivuudesta maisemaan seuraavaa: 'Arvokkaalla maisema-alueella on lähtökohtana, että rakentaminen ei saa heikentää merkittävästi kulttuurimaiseman arvoa. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen mukaan kulttuuriympäristön erityisominaisuudet antavat lähtökohtia ja reunaehtoja suunnittelulle, mutta eivät estä alueiden monipuolista käyttöä ja kehittämistä. Kun otetaan huomioon alueen kaavoitus, alueen rakennetun ja rakentamattoman ympäristön olosuhteet, vastaavanlaiset, toteutetut siltarakennushankkeet sekä tuomioistuinratkaisuista saatava, tähän osittain soveltuva oikeudellinen ohjaus, KASELY katsoo, että hanke voidaan alueidenkäytön ja maiseman huomioimisen kannalta toteuttaa esitettyyn paikkaansa'. Yleiskaavassa sillan alueella ei ole todettu erityisiä luonnonarvoja tai maisema-arvoja. Yleiskaavan ma-merkintä (maisemallisesti ja/tai kulttuurihistoriallisesti arvokas alue) ei koske kyseistä aluetta. Riippusilta on maisemakuvassa verrattain kevytrakenteinen. Arvion mukaan se ei oleellisesti muuta laajempaa maisemakuvaa. Samantyyppisiä riippusiltahankkeita on toteutettu luonnonoloiltaan vastaavantyyppisillä alueilla mm. kansallispuistoissa (esim. Repovesi ja Hossa). Mankalan koskien historiaan ovat riippusillat (2 kpl) liittyneet 1940-1950-luvuilla. Kosket olivat 1910-luvun alussa vetovoimainen nähtävyys. Alueella on kuvattu Suomen ensimmäinen matkailufilmi Finlandia. Lisäksi kosket ovat esiintyneet monissa tukkilaiselokuvissa. Siltahanke ei ole ristiriidassa seudun aikaisempiin siltoihin ja koskiin liittyvän kulttuuriperinnön kanssa. Sillalla ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia niin kuin edellä olevasta ja AVI:n päätöksessä (7.4.2020) sekä ELY-keskuksen lausunnosta (17.1.2020) ilmenee. Hankkeen vaikutukset ympäristöön jäävät vähäiseksi, sillä silta ja siitä aiheutuva käyttäjien määrän lisääntyminen eivät aiheuta ympäristössä sanottavaa rakentamistarvetta. Tarpeellinen tiestö on jo olemassa. Yleiskaavan VR-varauksen tarkoitus on edistää ja turvata alueen käyttöä ulkoilu- ja retkeilyalueena. Vastaava varaus on myös maakuntakaavassa. Metsästys ja ulkoilu eivät ole toisiaan pois sulkevia harrastuksia. Sen sijaan ulkoilu- ja retkikäytön kehittämisen oleellinen rajoittaminen metsästyksen perusteella on ristiriidassa yleiskaavan ja maakuntakaavan tarkoituksen kanssa. Iitin kunnan ja Iitin Matkailu ry:n yhteistyösopimuksen 12.8.2020 mukaan luontopolkuhankkeella ei rajoiteta metsästysvuokrasopimuksella luovutettujen oikeuksien käyttöä. Metsästys alkaa vasta myöhään syksyllä ja jatkuu tammi-helmikuulle. Retkeilijät ja luonnossa liikkujat sen sijaan käyttävät aluetta pääosin lomakausina, aikaisesta keväästä syksyyn. On luultavaa, että retkeily sekä metsästysharrastus voidaan sovittaa yhteen."

Hanke toteutetaan niin, että silta ja siihen liittyvien kulkuväylien rakentamisessa ja ylläpidossa sekä näiden käytön ohjeistuksessa huolehditaan, ettei alueen virkistyskäyttöä heikennetä ja maisema säilyy mahdollisimman eheänä. Esim. puiden kaato ja muut maisemaan vaikuttavat toimenpiteet pidetään mahdollisimman vähäisinä. Pysäköintialueidenkin toteutuksessa otetaan huomioon maisema- ja luontoseikat niin, että ne toteutetaan riittävän suurina, mutta mahdollisimman vähin vaikutuksin ympäristöön, luontoon ja maisemaan. Pysäköintialueiden sijainti on yleisten teiden varressa. Polkuverkon suunnittelun lähtökohtana on, että liikenne ohjataan yleisiltä ELY:n hoitamilta teiltä alueelle eikä yksityistieverkolle ohjata minkäänlaista liikennettä. Ainoastaan riippusillan ja polkuverkoston rakentamisen aikana yksityistielle tulee vähäistä liikennettä ja sekin voidaan ohjata länsirannalla Iitin kunnan metsäautotieverkoston kautta. Yksityisille kiinteistön omistajille ei tule minkäänlaista lisääntyvää teiden kunnossapitotarvetta. Piha-alueiden läheisyyteen ei tule luontopolkua, vaan polun reitti suunnitellaan siten, että se ei ole yksityisten kiinteistöjen välittömässä läheisyydessä.

Esitetylle paikalle näin toteuttaen hanke ei ole vaikutuksiltaan merkittävää rakentamista. AVI:n päätöksen ja saatujen lausuntojen mukaan silta voidaan toteuttaa esitetylle paikalle.

Tästä ja edellä selostetusta ja kaavan laatijan lausunnosta ilmenevin perusteluin on todettavissa, että hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, ei ole vaikutuksiltaan merkittävää rakentamista eikä sillä ole muitakaan MRL:n 171 §:n 2. momentin mukaisia vaikutuksia, jotka estäisivät poikkeamisluvan myöntämisen.

Lausunnot ja naapurien kuuleminen: Hakemuksesta on pyydetty lausunto Hämeen ELY-keskukselta, Päijät-Hämeen liitolta, Museovirastolta ja Lahden Museoilta. Lausunnon ovat toimittaneet Päijät-Hämeen liitto. ELY-keskus sekä Lahden museo. Lisäksi hakija on pyytänyt kaavan laatija DI Pertti Hartikaiselta (Karttaako Oy) lausunnon. Kunta on suorittanut naapurien kuulemisen kuulutuksella. Muistutuksia saapui 9 kpl. Hakija on toimittanut muistutuksiin vastineen 15.2.2024.

Saadut kaikki kolme viranomaislausuntoa ovat hankkeen kannalta myönteisiä, joskin lausunnoissa on tiettyjä huomioita ja ehtoja.

Päijät-Hämeen liitto toteaa, että maakuntakaavassa virkistys ja retkeilypalvelujen alueeksi osoitetun alueen kehittäminen riippusilta yhteydellä ja luontopolulla on Päijät-Hämeen liiton näkemyksen mukaan kannatettavaa. Jokiuoma on maisemaltaan poikkeuksellisen kaunis ja alue on suosittua retkeilyaluetta. Havainnekuvien perusteella riippusilta sopeutuisi alueen maisemaan ja toisi lisäarvoa alueen ulkoilu- ja virkistyskäyttöön.

Lahden Museo toteaa lausunnossaan, että vaikka suunniteltu riippusilta tuokin arvokkaaseen jokimaisemaan uuden rakennetun elementin, se ei kuitenkaan verrattain kevytrakenteisena aiheuta maisemaan kokonaisuuden kannalta merkittävää muutosta, joka uhkaisi alueen arvoja. Rantojen jyrkkäpiirteisyys sekä puusto vähentävät osaltaan sillan tukirakenteiden näkyvyyttä maisemassa. Suunniteltujen retkeilyrakenteiden toteuttaminen on myös perusteltua kaavanmukaisen käyttötarkoituksen toteuttamiseksi. Hankkeelle ei ole esteitä rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta. Museo suosittelee kuitenkin virran itärannalle suunnitellun lisäpysäköintialueen sijoittamista maisemallisista syistä kauemmaksi rannasta yleisen tien varteen.

Museo mainitsee myös, että riippusillan rakentamiselle ei ole estettä arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta, mutta luontopolun suunnitellulle alueelle tulee tehdä arkeologinen selvitys. Koska alue ei ole kovin potentiaalista arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta ja inventoitava alue on pieni, hoitaa Päijät-Hämeen alueellinen vastuumuseo selvityksen pyynnöstä virkatyönään. Selvityksen tulos tulee ottaa huomioon hanketta koskevissa suunnitelmissa.

Hämeen elinkeino liikenne ja ympäristökeskuksen lausunto sillan osalta on myönteinen. Luontopolun ja pysäköintialueen osalta lausunnossa on mainintoja lajien suojelusta ja uuden tien liittymän rakentamisen ohjeet yleiselle tielle. Nämä ehdot on syytä ottaa lupaharkinnassa huomioon. Havainnekuvien perusteella riippusilta sopeutuu hyvin harakkakosken alueen maisemaan. Yleiskaavassa virkistyskäyttöön osoitetun alueen kehittäminen siltayhteydellä ja luontopolulla on ely-keskuksen näkemyksen mukaan kannatettava, yleiskaavan mukainen tavoite.

Itäistä parkkipaikkaa koskevalla liitekartalle esitettyjen lisäparkkipaikkojen sijoittamista aivan rantaan sillan lähelle ely-keskus suosittelee vielä harkitsemaan. Jyrkkään maastoon rannan läheisyyteen sijoittuessaan parkkipaikat saattavat muodostua näkyväksi elementiksi alueen maisemakuvassa.

Lupaharkinta: Poikkeamisluvan käsittelyprosessissa asioiden punnitseminen tulee perustua maankäyttö ja rakennuslain mukaan maankäytöllisiin asiakohtiin. Hakija on kuitenkin hakemusasiakirjoissaan perustellut hakemusta myös monilla muilla argumenteilla kuten, matkailun edistämisellä, hyvinvoinnin lisääntymisellä, yhteisöllisyyden parantumista. Vastaavasti hakemuksesta jätetyissä muistutuksissa tuodaan esiin tämän MRL:n mukaisen poikkeamislupaharkinnan kannalta merkityksettömiä epäilyjä mm. hankkeen taloudellisista edellytyksistä, turvallisuuspuutteista, metsästys- ja kalastusharrastusten jatkuvuudesta viereisillä kiinteistöillä. Muistutusten sisältö on toimitettu poikkeusluvan hakijan tietoon osana lupaprosessia.

Lupaharkintaa tulee tehdä maankäytöllisistä näkökulmista, poikkeamista on haettu yleiskaavan kaavamääräyksistä riippusillan rakentamiseksi. Rakennusluvan hakemiseen sillan rakentaminen tarvitsee poikkeamisluvan.

Alueen käytön muuttumiseen, maisemakuvan rikkoutumiseen, ympäristönsuojelun haasteisiin ja luontoarvojen pilaantumisriskeihin muistutuksissa on otettu kriittisesti kantaa. On selvää, että silta ja sen jatkona oleva reitistö vaikuttaa em. asioihin rakenteiden ilmaannuttua ja uusien käyttäjien saavuttua. Toisaalta mahdolliset luontoarvot voidaan huomioida reitistön tarkemmalla toteutussuunnittelulla. Itse sillan maisemavaikutuksen kokeminen on subjektiivinen asia. Sillan muodolla, rakennusosilla ja värityksellä on toki merkitystä miljöön kauneuteen. Samoin puuston poistamisella sillan kiinnityspaikoissa, pysäköintipaikan ja reitistön tieltä on vaikutusta maisemaan. Mutta onko muutos hyväksyttävissä, tai esteenä poikkeamisluvan myöntämiseen. Kauneuden vaatimus tulee punnittavaksi myös rakennuslupavaiheessa. Asiantuntijaviranomaislausunnossa esitetyn sillan katsotaan sopeutuvan maisemaan.

Kunnan hallintosäännön 13 § 1. mom. kohdan 23p mukaan kunnanhallitus päättää poikkeamispäätöksistä (MRL 171 §, 172 §).

Poikkeamislupa voidaan myöntää vain, jos MRL 171.2 §:ssä säädetyt poikkeamisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät ja jos lisäksi on olemassa pykälän 1 momentissa tarkoitettu erityinen syy. Erityiset syyt ovat luonteeltaan maankäytöllisiä, eivät esimerkiksi henkilökohtaisia.

MRL 174.2 §:n mukaan kunnan on määrättävä poikkeamispäätöksessä aika, jonka kuluessa poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava. Määräaika voi olla enintään kaksi vuotta. Poikkeamislupaan voidaan asettaa ehtoja.

Esityslistan oheismateriaalina jaetaan ote yleiskaavasta, hakemuksen asemapiirros, saapuneet muistutukset ja hakijan toimittama vastine muistutuksiin sekä annetut lausunnot.

Esittelijä Kunnanjohtaja Jarkko Salonen

Päätösehdotus Kunnanhallitus myöntää haetun poikkeamisluvan seuraavin ehdoin:

- Puuston poisto ja pysäköintialueiden sijoittelu ja rakentaminen tulee suorittaa niin, ettei virran maisemakuva muutu vähäistä enempää.
- Sillan rakenteiden materiaali ja väritys tulee valita alueen arvoja noudattaen
- Vastuumuseon lausunnossa mainitut arkeologiset tutkimukset tulee tehdä ennen toteutusta.
- Hämeen ELY -keskuksen mainitsemat luontoarvot tulee huomioida.


Perustelut:
- Vesistön ylittävä silta tukee yleiskaavan virkistys- ja retkeilyalueen toteutumista.
- Kyseessä ei ole niin merkittävää rakentamista, etteikö muistutuksissa mainitut luontoarvot voida säilyttää huolellisella toteutussuunnittelulla, huomioiden viranomaislausunnot.
- Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. MRL 171 §, 1 ja 2 mom.

Säädökset: MRL 43.1 §, MRL 171.1-2 §. Kunnan hallintosäännön 13 § 1 mom. kohta 23p.

Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä 19.3.2024.

Poikkeamispäätös on voimassa 2 vuotta antopäivästä lukien, jonka kuluessa poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava (MRL 174.2 §).

Lupa- ja valvontamaksu 517,50 e (veroton viranomaispalvelu) ja kuulemiskustannukset (lehti-ilmoitus) 282,68 e. Rakennusvalvontataksa 11 § ja 6.1 §.

Päätöksen tiedoksianto: Hakija, Hämeen ELY-keskus ja rakennusvalvontaviranomainen sekä muistutuksen tehneet ja ne, jotka sitä erikseen pyytävät. MRL 174.3 - 4 §.

Keskustelun aikana Seppo Lehtinen teki Antti Kankkusen kannattamana esityksen, ettei päätösehdotusta hyväksytä.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi keskustelun aikana tulleen kannatetun muutosesityksen ja määräsi toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestyksessä kunnanjohtajan päätösehdotus JAA ja Seppo Lehtisen muutosesitys EI. Äänestyksessä annettiin yhteensä yhdeksän ääntä seuraavasti: kuusi JAA-ääntä (Leino, Lintukangas T, Lonka, Matilainen, Mertakorpi, Savelainen) ja kolme EI-ääntä (Kankkunen, Lehtinen S, Marko Eklund).

Puheenjohtaja totesi kunnanjohtajan päätösehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen.

 Merkittiin, että Timo Mäntynen ja Markku Yli-Kaitala poistuivat esteellisinä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

 Merkittiin, että Marko Eklund saapui Timo Mäntysen varajäsenä kokoukseen tämän asian käsittelyn ajaksi.

 Merkittiin, että Seppo Lehtinen ja Antti Kankkunen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

 Merkittiin, että Harri Hoffren poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.