Sivistys- ja hyvinvointilautakunta
Pöytäkirja 21.04.2026/Pykälä 16

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta 21.04.2026 § 16  

72/00.01.02/2026  

Valmistelija Hyvinvointijohtaja Irina Barkman, puh. 0400 932 135

 irina.barkman@iitti.fi

Kansalaisopisto on suomalaiseen koulutusjärjestelmään kuuluva koulutusmuoto, josta säädetään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998). Vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäminen perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään oppilaitoksen ylläpitämislupaan.  Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että on olemassa sivistystarve ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Oppilaitosta ei voida perustaa taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Muutoksista ylläpitämislupaan päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys sivistystarpeesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä. Uusi lupa tai lupamuutos voi tulla voimaan kalenterivuoden alusta.

Vapaan sivistystyön lakisääteisenä tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.  Vapaa sivistystyö tarjoaa mahdollisuuksia oppimiseen ja itsensä kehittämiseen ilman muodollisia pätevyysvaatimuksia, keskittyen erityisesti aikuisten, mutta myös nuorten ja lasten, sivistyksen ja osaamisen vahvistamiseen. Vapaan sivistystyön rahoitus määräytyy vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) ja asetuksen (805/1998) mukaan. Rahoituksen saamisen ehtona on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ylläpitämislupa.

Vapaan sivistystyön valtionosuurahoitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön syksyisin seuraavalle kalenterivuodelle myöntämiin suoritteiden määriin ja suoritteita vastaaviin yksikköhintoihin. Suoritepäätökset tehdään valtion talousarvion rajoissa ja yksikköhintapäätökset oppilaitosmuotokohtaisen kesimääräisen yksikköhinnan perusteella.  Oppilaitoksen ylläpitäjälle hakemuksetta myönnettävän valtionosuurahoituksen määrä on kansalaisopistoilla 57 % tulosta, joka saadaan kertomalla oppilaitokselle vahvistettu suoritemäärä suoritetta kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

Iitin kunta on ylläpitänyt omaa kansalaisopistoa. Viime vuodet kansalaisopisto on toiminut osa-aikaisen rehtorin luotsaamana ja kansalaisopiston tulevaisuus on noussut esille rehtorin eläköityessä. Ensisijaisesti kansalaisopiston toiminnan kehittämiselle on haluttu hakea laajempia mahdollisuuksia, ja parantaa samalla palvelua niin opettajille kuin asiakkaille.  Kansalaisopiston tulevaisuuteen tähtäävänä mahdollisuus nähtiin Wellamo-opistossa, jonka kanssa oli jo aiemmin keskusteltu yhteistyömahdollisuuksista.

Wellamo-opisto on perustettu 1.1.2007 ja opistoa ylläpitää Lahden kaupunki. Tällä hetkellä Wellamo-opiston toimialueeseen kuuluvat Lahden kaupungin lisäksi Orimattilan kaupunki sekä Asikkalan, Hollolan, Kärkölän, Padasjoen ja Myrskylän kunnat.

Iitin sivistys- ja hyvinvointilautakunta päätti 10.2.2026 aloittaa neuvottelut Iitin kansalaisopiston yhdistämisestä Päijät-Hämeessä seudullisesti toimivaan Wellamo-opistoon siten, että Iitin kunta luopuisi Iitin kansalaisopiston ylläpitämisestä 1.1.2027 alkaen. Luonnos Wellamo-opistoa koskevan yhteistoimintasopimuksen päivityksestä on valmisteltu tältä pohjalta. Osana valmistelua Iitin kunnanhallitus päätti 16.2.2026 käynnistää Iitin kansalaisopiston toimintaa koskevat muutosneuvottelut. Muutosneuvottelut päätettiin työsuojelu- ja yhteistoimintaelimen kokouksessa 1.4.2026 yhteisymmärryksessä.

Iitin kansalaisopiston liitttymistä Wellamo-opistoon on myös käsitelty sekä seudullisessa kuntajohtajien kokouksessa että seudullisessa sivistysjohtajien kokouksessa 11.2.2026. Lisäksi Iitin kansalaisopiston henkilöstöää on informoitu 4.2.2026 pidetyssä kokouksessa. Niin ikään Wellamo-opiston henkilöstöä on informoitu asiasta ja asiaa on käsitelty Lahden kaupungin yhteistyöryhmän kokouksessa. Lahden kaupunki hakee ylläpitämisluvan muutosta opetus- ja kulttuuriministeriöltä Wellamo-opiston toimialueeseen 1.1.2027 alkaen niin, että Iitti kuuluu opiston toimialueeseen. Lupahakemuksen liitteeksi tarvitaan kaikkien sopimuskuntien lainvoimaiset päätökset uuden sopimuksen hyväksymisestä, riippuen siitä, miten kunkin kunnan hallintosäännössä on määritelty. Lupahakemus liitteineen on oltava opetus- ja kulttuuriministeriössä toukokuun 2026 loppuun mennessä. Iitin kunnan hallintosäännön 29 §:n mukaisesti vapaasivistystyö kuuluu sivistys- ja hyvinvointilautakunnan päätäntävaltaan.

Wellamo-opistolla on johtokunta, joka on nimetty valtuustokaudeksi. Johtokunta on nyt 9-jäseninen ja sen kokoonpanoa esitetään muutettavaksi liitteessä olevan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti 11-jäseniseksi Iitin liittyessä opiston toimialueeseen. Loppuvuoden aikana kunkin sopimuskunnan tulee nimetä johtokunnan jäsenet 1.1.2027 alkaen valtuustokauden loppuun.

Iitin kansalaisopistossa ei ole siirtyvää päätoimista henkilöstöä tai asiaan kuuluvia kiinteistöjä. Wellamo-opiston kunnittainen opetustuntimäärä jakautuu valtionosuustuntien suhteessa. Jatkossa Iitin kunnan opetustuntien määrässä tavoitellaan nykyistä valtionosuustuntien määrää kalenterivuoden aikana. Iitin kunnan tulee huolehtia lukuvuoden 2026-2027 opistotoiminnan valmistelussa se, että tuntiopettajien työsuhteet ja kurssit päättyvät kalenterivuoden 2026 loppuun mennessä. Iitin kunta myös valmistelee kevään 2027 opetustarjonnan Iitin kunnan alueella. Wellamo-opistossa tehdään 1.1.2027 alkaen määräaikaiset työsopimukset tuntiopettajien kanssa suunnitellun opetustarjonnan mukaisesti. Iitin kunnan tulee nimetä yhteistoimintasopimuksen mukaan kansalaisopiston tiloihin liittyvä yhteyshenkilö, jonka kanssa Wellamo-opiston henkilöstö voi asioida toimitilojen käytännön asioihin liittyen.

Oheismateriaalina yhteistoimintasopimusluonnos.

Esittelijä Hyvinvointijohtaja Irina Barkman

Päätösehdotus 

Päätös