Viranomaislautakunta
Pöytäkirja 11.12.2024/Pykälä 48

Viranomaislautakunta 11.12.2024 § 48  

446/11.01.00/2024  

Asia Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Adven Oy:n Pajutien varalaitosta

Hakija Adven Oy

 Karhumäenkuja 2, PL 162

 01530 Vantaa

 y-tunnus: 2379598–5

Toiminta ja sen sijainti

 Adven Oy, Pajutien varalaitos

 Pajutie 2

 47400 Kausala

 kiinteistötiedot: 142-414-1-285, Iitin kunta

 toimialatunnus: 35302, teollisuutta palveleva lämmön ja kylmän erillistuotanto

Luvan hakemisen peruste

 Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin mukaan liitteessä 2 tarkoitetulla energiantuotantolaitokselle, jonka polttoaineteho on vähintään 1 mutta alle 50 MW, on oltava ympäristölupa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.

Toimivaltainen viranomainen

 Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 3 momentin perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee 28 §:ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupa-asian. Iitin kunnassa viranomaislautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena.

Valmistelija vs. ympäristönsuojelutarkastaja Kristiina Myller, kristiina.myller@heinola.fi, p. 050 565 1397

HAKEMUS

Hakemuksen vireilletulo

Ympäristölupahakemus on toimitettu Iitin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 17.5.2024. Hakemusta on täydennetty 10.7.2024 laitoksen sijainnin, piirustusten, öljynerotuskaivon tietojen, huolto- ja kunnossapitosuunnitelman sekä jäte- ja kemikaalitietojen osalta. Hakemusta täydennettiin myös 22.8.2024 rakennusluvan ja pelastussuunnitelman osalta.

Kaavoitustilanne

Iitin kunta on siirtynyt Päijät-Hämeen maakuntaan 1.1.2021, mutta Päijät-Hämeen maakuntakaava ei kata Iitin kunnan aluetta. Alueella on voimassa Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat (energiamaakuntakaava, kauppa- ja merialue, maaseutu ja luonto sekä taajamat ja niiden ympäristöt). Energiantuotantolaitoksen alue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A) ja se sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella (pv).

Alueella on voimassa Kausala-Kirkonkylän osayleiskaava (20.8.2012). Laitoksen alueella on kaavamerkintä PY-3, mikä tarkoittaa julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta, joka on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltotoimintojen käyttöön. Alueen itäpuolella on työpaikka-alue, jolla ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia toiminnan laadulle (TP-1) ja ympäristössä sijaitsee asuntoalueita (A) ja pientalovaltainen asuntoalue (AP). 

Alueella on voimassa asemakaava (Kausalan pohjoinen osa-alue, 27.1.2015). Asemakaavassa laitoksen alueella on kaavamerkintä YS/s-1, mikä tarkoittaa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään. Ympäristössä olevia kaavamerkintöjä ovat asuinaluetta koskevat merkinnät (AR=rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue, AP=asuinpientalojen korttelialue ja AO=erillispientalojen korttelialue). Pohjois-/luoteispuolella kulkee maantie (LT).

Toiminnan sijainti ja ympäristöolosuhteet

Energiantuotantolaitos sijoittuu Kausalan taajamaan kiinteistölle 142-414-1-285, osoitteeseen Pajutie 2, Kausala. Laitos rajoittuu etelässä soratiehen ja muilta osin metsäalueeseen. Kohteen koillispuolella on Iitin sosiaali- ja terveyskeskus noin 45 m etäisyydellä, etelässä Salmi-koti noin 15 m etäisyydellä ja luoteessa päiväkoti noin 40 m etäisyydellä. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 70 m etäisyydellä Pajutien länsipuolella. 500 m etäisyydellä laitoksesta ei sijaitse lomarakennuksia.

Alueen maaperäkartan perusteella laitoksen kohdalla maaperä on hiekkaa. Laitoksen eteläpuolella maaperä muuttuu saveksi.

Laitos sijoittuu Kausalan pohjavesialueen muodostumisalueelle (Kausala 0514201, 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,26 km2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 0,69 km2. Pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden arvioitu kokonaismäärä on 490 m3/d. Laitos sijaitsee pohjavesialueen pohjoisosassa, muodostuman idän puoleisella rinteellä. Pohjavesialueella muodostuva pohjavesi purkautuu pohjavesialueen itä- ja länsipuoleisiin laaksopainanteisiin. Kausalan pohjavesialueen kemiallinen ja määrällinen tila on määritelty hyväksi. Laitoksen alueelta ei ole käytettävissä tutkimustietoja pohjaveden laadusta eikä pinnankorkeudesta. Arvion mukaan pohjaveden pinnantaso esiintyy lähellä maanpintaa alle viiden metrin syvyydellä ja virtaus suuntautuu itään-kaakkoon kohti pohjavesialueen reunalla virtaavia ojia, jotka laskevat itään kohti Jänisojaa. Kausalan pohjavesialueella ei ole käytössä olevia vedenottamoita eikä laitoksen läheisyydessä ole tiedossa olevia yksityisiä talousvesikaivoja. Laitos ei sijaitse vesilain mukaisella suoja-alueella.

Laitos sijaitsee Pyhäjärven lähialueen valuma-alueella (14.121). Laitosalueen välittömässä läheisyydessä ei ole vesistöjä.

Laitosalueen etelä- ja länsipuolella on avo-ojia, joista vedet kulkeutuvat edelleen laitosalueen koillispuolella olevaan Seitso-ojaan ja Jänisojaan. Jänisoja, josta vedet virtaavat edelleen Pyhäjärven Kausalanlahteen, on noin 1,4 km etäisyydellä laitoksesta uomaa myöten mitattuna.

Energiantuotantolaitoksen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura2000-alueita.

Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset

 Laitokselle on myönnetty rakennuslupa 2.11.2005.

Energiantuotantolaitoksen omistaa Kausalan Kaukolämpö Oy ja laitoksen operointi on siirtynyt Adven Oy:lle 1.1.2023.

Toiminnan kuvaus hakemuksen mukaan

 Yleiskuvaus toiminnasta

Kausalassa sijaitseva Adven Oy:n operoima energiantuotantolaitos toimii kaukolämpöverkon varalaitoksena. Itse laitoksen omistaa Kausalan Kaukolämpö Oy. Laitos koostuu yhdestä kevyellä polttoöljyllä toimivasta 3 MW kattilasta. Laitoksen toiminta on viime vuosina ollut vähäistä. Mikäli varavoimalaitos otetaan käyttöön, tulee käyttöä arvion mukaan muutama päivä vuodessa. Käyttömäärä on alle 500 tuntia vuodessa.

Tuotanto, laitteistot, rakenteet, toiminta-ajat

Taulukko 1. Energiantuotantoyksikön tiedot

Laitoksella ei ole savukaasujen puhdistus- tai käsittelylaitteistoja.

Polttoaineet ja kemikaalit

Laitoksella varastoidaan kevyttä polttoöljyä maanpäällisessä 30 m3 vaakalieriön mallisessa säiliössä. Säiliö on kaksoisvaippainen ja varustettu ylitäytönestimellä. Se on tarkastettu edellisen kerran vuonna 2023 ja todettu kuuluvan A-luokkaan. Säiliö on sijoitettu katettuun betoniseen suoja-altaaseen, jonka tilavuus on yli 110 % polttoöljysäiliön tilavuudesta. Vedet johdetaan suoja-altaasta I luokan öljynerotuskaivon ja näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivon jälkeen maastoon. Säiliön täytön aikana käytetään siirrettävää varoallasta säiliöauton alla.

Veden ja energian kulutus

Laitos on liitetty vesijohtoverkostoon. Laitoksen vuosittainen sähkön kulutus on vähäinen. Kattilan K1 keskimääräinen laskennallinen hyötysuhde on 88-90 %.

Liikenne

Liikennöinti energiantuotantolaitokselle tapahtuu reittiä Iitintie-Pajutie. Liikennemäärä on vähäinen. Arvion mukaan liikennemäärä kasvaa muutamilla käynneillä vuodessa laitoksen ollessa käytössä.

Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

 Päästöt ilmaan

Laitoksen toiminnasta muodostuu typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä. Hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt ovat alhaisia käytettäessä kevyttä polttoöljyä. Päästöt on arvioitu laskennallisesti käyttötuntien ja VNa 1065/2017 mukaisten raja-arvojen sekä hiilidioksidin osalta Tilastokeskuksen ominaispäästökertoimen perusteella. Laitoksen savukaasupäästöjä ei ole koskaan mitattu.

 Taulukko 2. Energiantuotantolaitoksen laskennalliset päästöt

Laitoksen aiheuttamat päästöt ilmaan ovat vähäiset ja vaikutus alueen ilmanlaatuun on vähäinen. Kattilan savukaasut johdetaan noin 18–20 metriä korkeaan piippuun ja sitä kautta ulkoilmaan. Laitoksen piipun korkeus takaa ilmanlaadun kannalta hyvät päästöjen leviämis- ja laimenemisolosuhteet.

Päästöt vesiin ja viemäriin

Laitoksella ei muodostu viemäriin tai maastoon johdettavia jätevesiä eikä erikseen tarkkailtavia teollisuusjätevesiä. Laitosalueen valumavedet imeytyvät maaperään. Säiliön katetun suoja-altaan mahdolliset vedet ohjataan I-luokan öljynerotuskaivon kautta maastoon. Suoja-allas on katettu, joten maastoon johdettavien vesien määrä on vähäinen. Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta vesistöön tai sen käyttöön.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Toiminnasta ei aiheudu normaalitoiminnassa päästöjä maaperään tai pohjaveteen eikä sillä katsota olevan vaikutusta alueen tai sen lähiympäristön maaperään tai pohjaveteen. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan asianmukaisesti maanpäällisessä säiliössä. Viemäriyhteys voidaan sulkea sulkuventtiilikaivosta mahdollisen vuodon sattuessa.

Melu ja tärinä

Laitoksen toiminnasta ei arvioida aiheutuvan ympäristöä häiritsevää melua. Hakijan käsityksen mukaan laitoksen aiheuttama melu on alle VNa 1065/2017 mukaisten melun ohjearvojen. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää.

Muut vaikutukset

Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnalla ei ole vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluun eikä yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen.

Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen

 Lupahakemuksen mukaan toiminnassa ei synny jätteitä.

Toiminnan riskit ja varautuminen poikkeustilanteisiin

Merkittävimmät riskit laitoksella ovat tulipalo ja öljyvahinko. Tulipaloja varten laitoksella on sammutustoimia varten alkusammutuskalusto. Mahdollisiin öljyvuotoihin on varauduttu laitoksella asianmukaisesti ja suojausrakenteet uusittiin vuonna 2023 asetuksen 1065/2017 mukaisiksi. 2-vaippaisessa öljysäiliössä (A-luokka, tarkastettu 2023) on asianmukaiset suojausrakenteet (ylitäytönestin sekä vuodonilmaisin). Säiliö on sijoitettu katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuus on yli 110 % säiliön tilavuudesta. Suoja-altaan vedet ohjataan I luokan öljynerotuskaivon (EuroPEK Roo NS3, Wavin Oy) kautta maastoon. Öljynerotuskaivon jälkeen on näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, josta mahdollisen vuodon sattuessa voidaan sulkea viemäriyhteys maastoon. Myös öljynerotuskaivo on varustettu automaattisella sulkijalaitteella ja erottimen täyttymisantureilla. Säiliön täytön yhteydessä käytetään siirrettävää varoallasta, jonka avulla saadaan mahdollinen ylivuoto talteen. Öljyvahinkoja varten laitoksella säilytetään lisäksi riittävä määrä imeytystarvikkeita. Henkilökunnalle järjestetään koulutusta häiriö- ja onnettomuustilanteita varten.

Laitokselle ei ole tehty toimintasuunnitelmaa poikkeuksellisten tilanteiden varalle, vaan laitoksella käytetään Kausalan päälaitokselle (Asemantie 6, Iitti) laadittua pelastussuunnitelmaa (12.12.2023). Pelastussuunnitelmassa on kuvattu toimintaohjeet erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta

Laitos on kooltaan pieni (polttoaineteho 3 MW), eikä pieniä voimalaitoksia koskevaa BAT-vertailuasiakirjaa (BREF) ole julkaistu. Hakijan mukaan laitos edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Arvioinnissa on muun muassa huomioitu, että toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella, tekniikan kehittymistä seurataan ja uusi tekniikka otetaan käyttöön sen ollessa tuotannon kannalta sekä taloudellisesti että teknisesti järkevää. Polttoaineen laatua seurataan toimittajalta saatavilla tiedoilla. Laitokselle toimitetun polttoaineen määrää ja kulutusta seurataan. Toiminnassa ei käytetä polttoaineen lisäksi muita kemikaaleja eikä toiminnassa muodostu jätteitä. Energiaa tuotetaan noin 88–90 % hyötysuhteella, mikä on tyypillinen pienen energiantuotantolaitoksen hyötysuhde. Laitoksen energiantuotantomenetelmät ovat hyvin tunnettuja. Kevyt polttoöljy varastoidaan asianmukaisesti ja maaperän suojauksia parannetaan. Katetun säiliön suoja-altaan vedet ohjataan I-luokan öljynerotuskaivon kautta maastoon. Toiminnasta ei aiheudu meluvaikutuksia lähikiinteistöille. Toiminnan aiheuttamien ilmapäästöjen tarkkailu on asetuksen VNa 1065/2017 mukaista.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Adven Oy:lla on käytössä sertifioitu ISO 14 001 -standardin mukainen ympäristönhallintajärjestelmä.

Toiminnan vaikutusten tarkkailu

Hakemuksessa esitetty tarkkailuohjelma sisältää toiminnan tarkkailun, päästötarkkailun sekä raportoinnin.

 Toiminnan tarkkailu

Polttoaineen kulutusta seurataan vuositasolla ja laatua seurataan polttoaineen toimittajalta saatavien tietojen perusteella. Laitoksen huolto- ja kunnossapito-ohjelma on sähköisessä kunnossapitojärjestelmässä. Huolto- ja kunnossapitosuunnitelmassa on kuvattu valvontakierrosten tarkastuskohteet sekä vuosittain tehtävät tarkastukset ja testaukset. Öljynerotusjärjestelmä tarkastetaan kerran vuodessa ja puhdistetaan viiden vuoden välein. Laitoksen toimintaa valvotaan jatkuvasti miehitetystä Adven Oy:n keskusvalvomosta.

 Päästötarkkailu

Ilmapäästöjen osalta esitetään, että siirtymäkauden ajan (1.1.2030 saakka) mittauksia ei tehdä, koska kyseessä on varavoimayksikkö, jonka vuosittainen käyttöaika on alle 500 tuntia viiden vuoden liukuvana keskiarvona. VNa 1065/2017 mukaisesti mittaukset tehdään vain toiminnan alkaessa ja olennaisten muutosten yhteydessä. Siirtymäkauden ajan ainut laitoksen päästökomponentteja koskeva raja-arvo on typenoksideille (NOx NO2:na) 900 mg/m3n redusoituna 3 % happitasolle.

Siirtymäkauden päättymisen (1.1.2030) jälkeen päästömittaukset tulee tehdä vähintään 1 500 käyttötunnin jälkeen, mutta kuitenkin vähintään viiden vuoden välein (VNa 1065/2017) ja vain jos hiukkasille, typenoksideille ja rikkidioksidille on asetettu päästöraja-arvo. Toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan 1.1.2030 alkaen laitosta koskee vain typenoksideille asetettu päästöraja-arvo ja mittausvelvollisuus. Laitosta ei kuitenkaan ole syytä käynnistää vain mittauksia varten, vaan mittaukset tehdään sopivassa aikataulussa laitoksen ollessa käynnissä. On kuitenkin huomioitava, että koska kyseessä on varalaitos, jonka käyttö ei ole ennalta tiedossa ja käyttö saattaa kestää ainoastaan muutamia tunteja, todennäköisesti käytännössä ei ole mahdollista järjestää mittauksia mikäli ei tule pidempää käyttöjaksoa.

Päästömittaukset tehdään standardien (CEN, ISO) mukaisesti, ja ulkopuolisella päästömittaajalla on akkreditointi käyttämilleen mittausmenetelmille (FINAS-akkreditointi).

Laitoksen toiminnasta ei synny vesipäästöjä, joten vesipäästöjen tarkkailulle ei ole tarvetta. Koska kyseessä on alle 5 MW energiantuotantolaitos, laitoksen toiminnasta aiheutuvaa melutasoa ei ole tarvetta mitata.

 Vaikutustarkkailu

Energiantuotantolaitoksen alueella tai läheisyydessä ei ole pohjavesiputkia eikä pohjavesitarkkailua ole tehty. Hakija esittää, ettei pohjavesitarkkailulle ole tarvetta, koska kyseessä on varalaitos ja öljysäiliöllä on suojaukset.

 Raportointi

Raportointi toteutetaan asetuksen 1065/2017 mukaisesti ja laitoksella pidetään kirjaa käyttö- ja päästötarkkailusta.

ASIAN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Kuulutus hakemuksesta sekä hakemus on julkaistu kunnan verkkosivuilla 19.6.2024 ja se on ollut nähtävillä 19.7.2024 saakka. Kuulutuksesta tiedotettiin kirjeitse lähialueen kiinteistöjen omistajia 300 metrin etäisyydellä energiantuotantolaitoksesta.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin 22.8.2024 lausunto terveydensuojeluviranomaiselta (Päijät-Hämeen ympäristöterveys), Hämeen ELY-keskukselta, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta ja Iitin kunnalta.

Päijät-Hämeen ympäristöterveys on terveydensuojeluviranomaisena 6.9.2024 saapuneessa lausunnossaan todennut, että:

-- Energiantuotantolaitoksen toiminta tulee toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu pohjavesien, maaperän tai pintavesien pilaantumista. Erityisen riskin voivat aiheuttaa häiriötilanteet, kuten tulipalot tai öljyonnettomuudet, joissa polttoöljyä, kemikaaleja tai sammutusvesiä pääsee valumaan ympäristöön. Polttoöljyn ja kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön voidaan estää normaalitoiminnassa ja häiriötilanteissa. Laitoksen öljysäiliön ja suoja-altaan sekä hulevesijärjestelmän, öljynerotuskaivon ja sulkuventtiilikaivon kuntoa tulee tarkkailla hakijan toimesta säännöllisesti ja tarvittaessa ryhtyä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Myös laitosalueen muut rakenteet ja piha-alue tulee pitää hyvässä kunnossa. Öljyvuotoihin, tulipaloihin ja muihin häiriötilanteisiin tulee varautua ennalta hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Hakemuksen tietojen mukaan laitoksen toiminnasta ei arvioida aiheutuvan ympäristöä häiritsevää melua. Käyttöä tulee olemaan arviolta muutamia päiviä vuodessa. Myös liikenne laitokselle arvioidaan vähäiseksi. Terveydensuojeluviranomaisen yksiselitteinen kanta kuitenkin on, ettei toiminnasta aiheutuva melutaso saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melusta aiheutuvien viihtyvyyshaittojen torjumiseksi mahdolliset melua aiheuttavat käynnistys- ja huoltotoimenpiteet tulisi ajoittaa arkipäiville päiväaikaan.

Hakijan tulee soveltaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa toiminnassaan soveltuvin osin.

 Iitin kunta on 19.9.2024 lausunut kaavoituksen toimialan osalta seuraavaa:

Ko. kiinteistöllä oleva ympäristöluvan vaativa toimita poikkeaa luonteeltaan lähtökohtaisesti yleiskaavan (2012) ja asemakaavan (2015) aluetta koskevista merkinnöistä. Tässä tapauksessa kaavasta poikkeaminen on luonteeltaan vähäinen, koska tuotantolaitos on kooltaan pieni ja sitä käytetään yhdyskuntateknisen huollon tarpeisiin ainoastaan varavoimalana.

Ympäristöluvan vaativan toiminnan jatkuessa ko. kiinteistöllä on alueelle laadittavien kaavamuutosten yhteydessä (yleis- ja asemakaava) huomioitava kyseinen toiminta.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos on 19.9.2024 päivätyssä lausunnossa todennut, että:

1. Hakemuksessa ei käy ilmi, minkä suuruisen vuodon talteenottoon on tarve varautua säiliön täytön aikana. Turvallisuusvaatimusasetuksen 856/2012 52 §:n mukaan säiliön täyttöpaikan allastukseen tulee mahtua suurimman tyhjennettävän kuljetussäiliön tilavuus.
2. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko säiliön päällä oleva täyttöputki varustettu vuotoaltaalla tai vastaavalla mahdollisen vuototapahtuman varalta, joka voisi tapahtua säiliön täytön yhteydessä.
3. Säiliöön tai sen välittömään läheisyyteen tulee tehdä merkinnät, joista käy ilmi säiliön sisältö ja sen vaarallisuus (polttoöljyn nimi, säiliön tilavuus ja polttoöljyn käyttöturvallisuustiedotteen mukaiset varoitusmerkinnät).
4. Säiliön suoja-altaassa olevan sulkuventtiilin sulkukahva tulee olla saatavilla laitoksen alueella.
5. Varalaitokselle tulee olla alkusammutuskalusto sekä vuotojen torjuntakalustoa, kuten imeytysainetta ja välineet sen keräämiseen.
6. Ulkopuolisten pääsy säiliön päälle tulee estää (kuten lukittu aitaus tai nousuportaisiin kulku esto).
7. Kunnossapidon tulee varmistua säännöllisesti myös sulkuventtiilien, ylitäytön estimen ja säiliön välitilan vuodonilmaisimen toimivuus.
8. Varalaitoksen aitauksessa tai muussa hyvin havaittavassa paikassa tulee olla kyltti, josta käy ilmi laitoksen yhteystiedot onnettomuustilanteiden varalta (kohteen osoite, toiminnanharjoittajan puhelinnumero (24/7), hätänumero 112). - -

 Hämeen ELY-keskus on antanut hakemuksesta lausunnon (26.9.2024):

-- Ottaen huomioon laitoksen sijainti vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueella, Hämeen ELY-keskus katsoo, että laitoksen polttoöljyn käsittely ja varastointi sekä sammutusjätevesien hallinta on järjestettävä niin, että niistä ei voi vahinkotilanteessakaan aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella on epäselvää, täyttyykö tämä vaatimus kaikilta osin. Tarvittaessa maaperän ja pohjaveden suojausratkaisuja täydentämällä laitoksen toiminta on kuitenkin järjestettävissä niin, ettei se ole ristiriidassa ympäristönsuojelulain 17 §:n pohjaveden pilaamiskiellon kanssa. Lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavaa.

• Polttoöljyn ja mahdollisten muiden pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavien kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee vuotojen hallinta järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Kaksinkertaisen suojauksen periaatteen tulee toteutua myös mm. polttoöljysäiliön täyttöpaikan, öljynsiirtoputkien ja lämpölaitoksen laitteistojen osalta. Vuotojen hallinnassa tulee ottaa huomioon TUKESin oppaassa Kemikaali- ja sammutusjätevesien hallinta (2019) esitetyt prosessilaitteita, kemikaalisäiliöitä, putkistoja, täyttöpaikkoja, suoja-altaita ja vallitiloja sekä rakennemateriaaleja koskevat vaatimukset.

• Suojattujen alueiden hulevedet tulee johtaa I-luokan öljynerottimen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle.

• Laitosalueelle tai sen välittömään läheisyyteen tulee asentaa pohjaveden laadun tarkkailuun soveltuva pohjaveden havaintoputki. 

• Pohjaveden laatua tulee seurata vuosittaisella näytteenotolla alueelle asennettavasta havaintoputkesta. Näytteestä tulee analysoida ainakin sähkönjohtavuus, pH, öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Näytteenoton yhteydessä tulee mitata pohjaveden pinnankorkeus. Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi ELY-keskukselle sekä tallentaa pohjavesitietojärjestelmään (POVET/Pisara) analyysit tekevän laboratorion toimesta. Jos pohjavesitarkkailussa ei havaita pohjaveden laadun muutoksia ja laitos on pitkään (yli vuoden) käyttämättä, voidaan tarkkailua tarvittaessa harventaa. 

Muistutukset ja mielipiteet

 Hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijaa on kuultu 27.9.2024 lausuntojen johdosta. Hakija on toimittanut vastineen 25.10.2024:

-- Päijät-Hämeen ympäristöterveyden ja Iitin kunnan lausuntoihin meillä ei ole huomautettava. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen lausuntoon sekä Hämeen ELY-keskuksen lausuntoon vastaamme seuraavassa.

 Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ja Hämeen ELY-keskuksen lausunnot

Hakemuksen täydennykseen on valitettavasti liitetty epähuomiossa liitteitä, jotka eivät liity tähän hakemukseen. Pahoittelemme virhettä ja pyydämme poistamaan seuraavat aiemmin lähetetyt piirustukset hakemuksen asiakirjoista:

• piirustuksessa 61279-varalämpölaitos lay-oyut
• Piirustuksessa 61279-LVI-103 Öljynerotusjärjestelmän toimintakaavio

Hakemuksessa ja liitteessä 61279-LVI-200 on esitetty laitoksen tarkoituksenmukaiset suojarakenteet.

Laitoksen öljysäiliö on tyhjennetty vuonna 2023 tehtyjen kunnostustöiden aikana. Öljysäiliö on edelleen tyhjä, öljyn varastointia ei ole laitoksella vielä uudelleen aloitettu. Ennen öljyn varastoinnin uudelleen aloittamista, toimitamme pelastusviranomaiselle ilmoituksen vaarallisen kemikaalin vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista.

Säiliö on tilavuudeltaan 30 m3, mutta öljyn tarve varalaitoksella on niin vähäistä, että varastoitava määrä tullaan rajoittamaan noin 11 m3:oon. Säiliö tankataan vain harvoin, viimeksi tankattu vuonna 2015. Kattilaa on käytetty viimeksi vuonna 2014. Mikäli laitoksen käynnistämiselle on tarvetta, tyypillinen käyntiaika on vain muutama päivä.

Laitokselle ei ole erillistä rakennettua säiliön täyttöpaikkaa, vaan säiliö sijaitsee Pajutien läheisyydessä siten, että säiliöauto kulkee Pajutien kautta, josta tankkaus voidaan suorittaa. Tankkaustilanteessa paikalle tuodaan siihen soveltuva vuotosuojaus, jolla varaudutaan tyhjennettävän kuljetussäiliön tilavuuden suuruisen vuodon talteenottoon.  Tämä ratkaisu on käsityksemme mukaan soveltuva näin harvoin tankattavaan kohteeseen.

Säiliön täyttöputki on säiliön päällä. Täyttöputkelle ei ole erillistä vuotoallasta tai muuta suojaa, vaan vuoto täyttöputkesta valuisi säiliön alla olevaan 36 m3:n betoniseen vuotoaltaaseen. Tällaisen vuodon tapahtuessa, vuoto on mahdollista havaita ja keskeyttää tankkaus välittömästi. Vuodon laaja leviäminen on hyvin epätodennäköinen, sillä vuoto saadaan rajoitettua keskeyttämällä tankkaus.

 Laitosalue on aidattu siten, että ulkopuolisten pääsy säiliölle on estetty.

Vuonna 2023 toteutettu kunnostus öljysäiliön vuotojärjestelyihin toteuttaa kaksinkertaisen suojauksen periaatteen siten, että säiliön vuotosuojan alle asennettiin lisäksi betoninen vuotokaukalo. Suoja-altaasta tulevat vedet johdetaan I-luokan öljynerottimen kautta maastoon. Öljynerottimen ja siihen liittyvien sulkukaivojen tarkoitus on estää öljyisien vesien pääsy viemäristä eteenpäin, joten vesien johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle ei ole tarpeen. Tällainen muutos edellyttäisi xxxx m putkiston asentamista. Muita laitosalueen hulevesiä ei kerätä vaan valumavedet imeytyvät maastoon.

Öljysäiliön ja lämpölaitoksen väliset öljynsiirtoputket kulkevat n. 2 m matkan ilmassa. Mahdollinen vuoto putkesta olisi näin ollen helposti havaittavissa. Putkistolle ei ole erillistä suojarakennetta, mutta putken alle on mahdollista asentaa vuotojen varalle kouru tai muu vastaava suojaputki. Laitoksen käyttöhenkilöstö tulee paikalle, mikäli kattilaa on tarvetta käynnistää ja öljyä siirtää säiliöstä polttimelle. Muussa tilanteessa putkessa virtaa vain vähäinen määrä öljyä poltinten testaamista yms. varten.

Lämpölaitos on malliltaan kontti, eli tila on lattiatasolta umpinainen eikä tila ole viemäröity. Öljykoneikon ja pumppujen alle voidaan lisäksi sijoittaa vuotokaukalot ja vuotohälyttimet vuotojen varalle. Muilta osin meillä ei ole huomautettavaa annettuihin lausuntoihin.

VIRANOMAISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Esittelijä Ympäristönsuojelutarkastaja Taru-Tiina Kalliokuusi

Päätösehdotus Iitin viranomaislautakunta on tarkastanut Adven Oy:n ympäristölupahakemuksen ja myöntää sille ympäristöluvan energiantuotantolaitoksen toimintaan kiinteistölle 142-414-1-285. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti, ellei näissä lupamääräyksissä toisin määrätä sekä seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Yleiset toimintaa koskevat määräykset

1.   Laitoksen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä ja toiminta kokonaisuudessaan järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa, meluhaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, palovaaraa, yleistä viihtyvyyden alentumista tai muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava laitoksen rakenteiden ja laitteistojen huollosta, tarkastuksista ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveyshaittojen riski lisääntyy. (YSL 6-7, 49, 52, 66 §: JäteL 13, 28, 72 §; NaapL 17-18 §)

2.   Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitokselle ympäristönsuojeluasioiden vastuuhenkilö ja hänelle yksi tai useampi sijainen. Vastuuhenkilön on tunnettava laitoksen toiminta, laitosta koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja ympäristöluvassa annetut määräykset, laitoksen päästöt, jätteet sekä ympäristövahinkojen torjunta. Vastuuhenkilöt yhteystietoineen ja mahdolliset muutokset tiedoissa tulee ilmoittaa välittömästi valvontaviranomaiselle. Henkilökunnan perehdyttämisestä lupamääräyksiin sekä ympäristönsuojeluvaatimuksiin on huolehdittava. (YSL 6, 8, 172 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

3.   Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energiankäyttö on mahdollisimman tehokasta. Toiminnanharjoittajan on varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 6-8, 53 §)

Päästöt ja ilmansuojelu

4.   Ilmaan johdettavien päästöjen osalta on noudatettava VNa 1065/2017 mukaisia päästöraja-arvoja. Toiminta tulee järjestää niin, että toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat mahdollisimman vähäiset. Mikäli päästömittauksissa todetaan, että raja-arvot ylittyvät, toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi.

Taulukko 3. Päästöraja-arvot, kun energiantuotantoyksikön (KL1) toiminta-aika on enintään 500 käyttötuntia vuodessa viiden vuoden liukuvana keskiarvona.

Savukaasut on johdettava ilmaan VNa 1065/2017 vaatimukset täyttävän piipun kautta, joka on kevyttä polttoöljyä käyttävien energiatuotantoyksiköiden (1 ≤ P ≤ 5 MW) kohdalla 10 metriä. Olemassa olevan energiantuotantoyksikön savupiippu on riittävän korkea, jos sen korkeus on vähintään 75 prosenttia säädetystä vähimmäiskorkeudesta. (VNa 1065/2017 5-7 §; YSL 7, 52, 141 §).

Maaperän ja pinta- ja pohjavesien suojelu

5.   Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, ettei mahdollisen vahingon tai onnettomuudenkaan seurauksena aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumista tai sen vaaraa. Pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavien kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee vuotojen hallinta järjestää ensisijaisesti kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Laitosalueen hulevedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Polttoainesäiliön suoja-altaan tiiveys tulee tarkistaa säännöllisesti. Jos laitoksen käyttö lisääntyy arvioiduista tai tulee ilmi muita perusteita, valvontaviranomainen voi antaa tarkentavia määräyksiä riittävistä pohjaveden suojauksista esimerkiksi polttoöljysäiliön täyttöpaikan, öljynsiirtoputkien ja lämpölaitoksen laitteistojen osalta. (YSL 16-17, 19-20, 52, 66 §; VNA 1076/2017 13 §).

6.   Öljyisten vesien pääsy maaperään ja pinta- ja pohjaveteen on estettävä öljynerotuksella sekä käyttämällä säiliön täyttötilanteissa hakemuksessa esitettyä ja riittävän suurta varoallasta tai muuta vastaavan tasoista menetelmää. Täyttötilanteet tulee olla ohjeistettuja. Öljynerotin sekä öljytilan täyttymisestä ilmoittava hälytysjärjestelmä on pidettävä toimintakuntoisina ja ne on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Öljynerotin on tyhjennettävä tarvittaessa ja öljynerottimien jätteet on käsiteltävä vaarallisena jätteenä. (VNA 1065/2017 10 §; JäteA 4 §; YSL 16-17, 52 §)

Meluntorjunta

7.   Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu ei ylitä melulle altistuvissa kohteissa päivällä (klo 7-22) melutasoa LAeq 55 dB eikä yöllä (klo 22-7) melutasoa LAeq 50 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon. Mahdolliset melua aiheuttavat käynnistys- ja huoltotoimenpiteet tulee ajoittaa mahdollisuuksien mukaan arkipäiville päiväaikaan.  (YSL 52, 142 §; VNa 1065/2017 8 §, Vnp 993/1992 2 §)

8.   Jos on aihetta epäillä, että toiminnasta aiheutuu häiritsevää melua, on toiminnanharjoittajan varmistettava melutaso melumittauksin. Melumittaussuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa täsmentää velvollisuutta mittauksiin ja niistä raportointiin.

Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi, mikäli edellä mainitut melutasot ylittyvät. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa tarkentavia määräyksiä melun vähentämistoimenpiteistä. (YSL 6-8, 14, 52 §, VNa 1965/2017 8 §, Vnp 993/1992 2 §, NaapL 17 §)

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely

9.   Nestemäisten polttoaineiden varastointi ja käsittely tulee toteuttaa VNa 1065/2017 vaatimusten mukaisesti niin, ettei niistä aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille. Kaksoisvaippasäiliö tulee varustaa vuodonilmaisimella. Kevyen polttoöljyn käsittely, varastointi, siirtäminen ja säiliön täyttö tulee toteuttaa niin, että niiden yhteydessä tapahtuvat vuodot pystytään keräämään talteen.

Toiminnassa mahdollisesti käytettävät terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit on säilytettävä niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa. Ne on varastoitava asianmukaisesti merkityissä ja tiiviisti suljetuissa astioissa lukitussa ja katetussa tilassa. Tilan lattian on oltava tiivis ja kemikaalien vaikutusta kestävä. Kemikaalit tulee säilyttää riittävän suuressa suoja-altaassa tai viemäröimättömässä tilassa, joka on reunoiltaan korotettu. (YSL 7, 16-17, 19, 52 §; VNa 1065/2017 13 §)

Jätehuolto sekä jätteiden käsittely

10. Toiminnassa on noudatettava Iitin kunnan alueella voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Toiminta tulee järjestää siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja säilytettävä lajiteltuna toisistaan erillään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen.

Vaaralliset jätteet ryhmitellään, pakataan ja merkitään ominaisuuksien mukaan. Vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti tiivispohjaisella alustalla katetuissa tiloissa, jotka ovat lukittuja tai valvottuja tai vaihtoehtoisesti lukituissa kaapeissa tai astioissa. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee säilyttää niille tarkoitetuissa, ehjissä ja tiiviisti suljetuissa astioissa, jotka sijoitetaan riittävän suurin, katettuihin nesteitä läpäisemättömiin suoja-altaisiin.

Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa asianmukaiseen käsittelyyn tai hyödyntämiseen toimijalle, jolla lupa niiden vastaanottamiseen. Vaarallisen jätteen siirrosta on laadittava siirtoasiakirja ja se tai sen jäljennös tulee liittää laitoksen jätekirjanpitoon. (YSL 52, 58 §; JäteL 8, 12-13, 15, 29, 121 §; JäteA 7-9, 21, 30, 33, 40 §; VNa 1065/2017 14 §, Kymen jätelautakunnan kunnalliset jätehuoltomääräykset 38-39 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

11. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tulee ohjeistaa. Toiminnanharjoittajan on laadittava poikkeuksellisia tilanteita varten toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman tulee sisältää vähintään ohjeet toimenpiteistä polton ja erotinlaitteiden häiriötilanteiden sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen varalle. Toimintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. (YSL 6, 7, 15, 20, 123 §; VNa 1065/2017 16 §)

12. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittavaikutusten estämiseksi. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista, häiriöistä ja vahingoista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava pelastusviranomaisen lisäksi myös valvontaviranomaiselle. Pohjavettä uhkaavista poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava myös Hämeen ELY-keskukselle.

Poikkeuksellisen tilanteen vaikutusten selvittäminen tulee tehdä valvontaviranomaisen kanssa sovitulla tavalla. Toiminnanharjoittajan on varauduttava asianmukaisin toimenpitein siihen, että vastaavanlaiset tilanteet ehkäistään eivätkä ne toistu. (YSL 14-17, 123, 134 §; VNa 1065/2017 16 §)

13. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta laitosalueella on oltava helposti saatavilla riittävä määrä alkusammutusvälineitä sekä imeytysaineita ja torjuntakalustoa vuotojen talteenottoa varten. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty torjuntalaitteiden ja -tarvikkeiden käyttöön sekä poikkeustilanteista ilmoittamiseen sekä annettuihin lupamääräyksiin. (YSL 7, 15-17, 52 §, VNa 1065/2017 13 §)

 Tarkkailu

14. Energiantuotantolaitoksen toiminnan, päästöjen ja vaikutusten tarkkailu on tehtävä VNa 1065/2017 mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on laadittava tarkkailun toteuttamiseksi tarkkailusuunnitelma ja se on pidettävä ajan tasalla. Tarkkailusuunnitelma tulee päivittää vastaamaan tämän ympäristöluvan määräyksiä. Käyttötarkkailun tulee sisältää soveltuvin osin polttoaineen laadun ja määrän seuranta, palamisolosuhteiden seuranta sekä laitteistojen toimivuuden seuranta ja huolto. (VNa 1065/2017 17 §; YSL 6, 8, 62 §)

15. Savukaasupäästöjen määräaikaismittaukset tulee tehdä kerran (toiminnan alkaessa) typenoksidien osalta 1.1.2030 mennessä. Mittausraportti ja -tulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viipymättä niiden valmistuttua. Tieto suoritettavista päästömittauksista, mittausten suorittaja sekä mittaussuunnitelma on toimitettava tiedoksi valvontaviranomaiselle ennen mittausten suorittamista. Energiantuotantoyksikköä ei tarvitse käynnistää pelkästään mittauksia varten. (VNa 1065/2017 17 §; YSL 6, 8, 62 §)

16. Laitosalueelle tai sen välittömään läheisyyteen tulee asentaa pohjaveden laadun tarkkailuun soveltuva pohjaveden havaintoputki. Havaintoputki tulee asentaa viimeistään 31.12.2025. Ennen pohjaveden havaintoputken asentamista tulee esittää suunnitelma putken sijainnista ja toteutustavasta hyväksyttäväksi kunnan ympäristönsuojelulle. Sijoittamisessa tulee huomioida pohjaveden virtaussuunnat ja putken asentaminen riittävän syvälle.

Pohjaveden laatua tulee seurata joka neljäs vuosi näytteenotolla alueelle asennettavasta havaintoputkesta. Ensimmäinen pohjavesinäyte tulee ottaa 6 kk sisällä putken asentamisesta. Näytteestä tulee analysoida ainakin sähkönjohtavuus, pH, öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Näytteenoton yhteydessä tulee mitata pohjaveden pinnankorkeus. Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tiedoksi Hämeen ELY-keskukselle viimeistään 1 kk niiden valmistumisen jälkeen. Tiedot tulee tallentaa pohjavesitietojärjestelmään (POVET/Pisara) analyysit tekevän laboratorion toimesta. Näytteenotto tulee tehdä sertifioidun tai muuten pätevän näytteenottajan toimesta. (YSL 6, 8, 62, 66 §).

17. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tehdä lisäyksiä tai muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. Jos pohjavesitarkkailussa havaitaan pohjaveden laadun muutoksia ja laitoksen käyttö lisääntyy merkittävästi, voidaan tarkkailuväliä tarvittaessa tihentää. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua alueella tehtävään ilmanlaadun yhteistarkkailuun kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. (VNa 1065/2017 17 §; YSL 63, 65 §)

Kirjanpito ja raportointi

18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa energiantuotantolaitoksen toiminnasta. Laitoksen käytönvalvonnasta, häiriötilanteista, ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja tarkkailusta on pidettävä kirjallista seurantaa.

Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat tulee säilyttää vähintään kuuden vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle ja siitä on tarvittaessa tehtävä yhteenvetoraportteja. (YSL 6, 62, 172 §; JäteL 118-119, 121-122 §; JäteA 33 §)

19. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava valvontaviranomaiselle edellistä vuotta koskeva vuosiraportti:

-          käytettyjen polttoaineiden ja kemikaalien määrä ja laatu

-          energiantuotanto

-          energiantuotantoyksikön käyttötunnit

-          rikkidioksidin (SO2), typenoksidien (NO2) ja hiukkasten ja hiilidioksidin (CO2 foss) kokonaispäästöistä 

-          toiminnassa syntyneiden jätteiden määrä, jätenimikkeet, kuvaus jätelajista, tyyppi, vaarallisesta jätteestä vaaraominaisuudet sekä niiden toimituspaikat (vastaanottaja, kuljettaja, käsittelypaikka ja käsittelytapa, jos toimitetaan muualle käsiteltäväksi)

-          pohjaveden tarkkailutulokset

-          savukaasujen mittausraportit, jollei niitä ole erikseen toimitettu

-          tiedot häiriötilanteista (ajankohta, kesto, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut korjaustoimenpiteet)

-          yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huolto-, kunnossapito- ja valvontatoimenpiteistä (mukaan lukien öljynerottimien tarkastukset, tyhjennykset sekä hälytysjärjestelmien ja sulkuventtiilin testaukset)

-          mahdolliset muutokset laitoksen vastuuhenkilön yhteystiedoissa

(YSL 6, 62, 172 §; JäteL 118-119, 122 §; JäteA 33 §; VNa 1065/2017 18 §)

Toiminnan keskeyttäminen, muuttaminen tai lopettaminen

20. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista, keskeyttämisestä tai lopettamisesta valvontaviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden toiminnanharjoittajan ilmoitettava tästä kirjallisesti valvontaviranomaiselle. (YSL 170 §)

21. Toiminnan päättyessä toiminnanharjoittajan on esitettävä valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä muista lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. Toiminta-alue on siistittävä ja saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. (YSL 52, 94, 170 §, JäteL 72, 73 §)

RATKAISUN PERUSTELUT

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten vaatimukset, eikä toiminnasta aiheudu sen sijaintipaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta haittaa. Toimintaa ei myöskään saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Viranomaislautakunta katsoo, että toiminta kyseisellä sijainnilla täyttää ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä siitä aiheudu edellä kuvattua haittaa, vaaraa tai pilaantumista, kun toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla sekä annettujen lupamääräysten mukaisesti.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräykset 1-3

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävän selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä, haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja kulloinkin voimassa olevasta lainsäädännöstä ja siihen liittyen seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä tai energiankulutusta voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Yleisistä velvoitteista säädetään ympäristönsuojelulain 6-8 §:ssä. Ympäristönsuojelulain 66 §:n mukaisesti toiminnanharjoittajan on huolehdittava rakenteiden säännöllisesti ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi.

Ympäristönsuojeluasioista vastaavan henkilön tiedot on oltava tiedossa ja ajan tasalla, jotta yhteydenpito valvontaviranomaisen ja toiminnanharjoittajan välillä on riittävän nopeaa esimerkiksi poikkeustilanteissa. Toiminnanharjoittajan tulee antaa riittävät tiedot ja opastus laitoksella työskenteleville henkilöille ja tahoille, jotta toiminta on laitosalueella turvallista ja luvan mukaista.

Lupamääräykset 4-9

Lupamääräykset 4-9 on annettu ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristön pilaantumisen vaaran ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä viihtyisyyden ylläpitämiseksi tulee toiminnassa kiinnittää huomiota etenkin ilmaan johdettavien päästöjen hallintaan, meluntorjuntatoimenpiteisiin, hulevesien hallintaan, kemikaalien käsittelyyn sekä pohjavesien suojeluun. Määräyksen ulkomelun ohjearvojen noudattamisesta on annettu, jotta voidaan taata lähialueiden yleinen viihtyisyys. Ilmaan johdettavien päästöjen osalta on määrätty keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiset päästöraja-arvot sekä vaatimukset. 

Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on ympäristösuojelulain 16–17 § mukaan kielletty. Luvassa on annettu määräys pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavien kemikaalien hallinnasta kaksinkertaisen suojauksen periaatteella, koska laitos sijaitsee muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella ja sen muodostumisalueella. Muutoin lupamääräykset mukailevan VNa 1065/2017 määritettyjä kemikaalien ja nestemäisten polttoaineiden käsittelyä ja varastointia koskevia vaatimuksia ja yleisiä käytänteitä. Lupaviranomaisen arvion mukaan hakemuksessa kuvatut rakenteet ja toimintatavat ovat riittävät verrattuna laitoksen suunniteltuun hyvin vähäiseen käyttöön. Jos toiminta kuitenkin merkittävästi lisääntyy esimerkiksi kemikaalien varastointi-, käyttö- ja täyttökertamäärien osalta, voi valvontaviranomainen antaa tarkentavia määräyksiä kaksinkertaisen suojauksen periaatteen käytännön toteutuksesta kuten esimerkiksi säiliön täyttöalueen päällystämisestä.

Lupamääräys 10

Jätteitä ja niiden käsittelyä koskevat määräykset on annettu ehkäisemään roskaantumista sekä jätteistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä jätelain etusijajärjestyksen noudattamiseksi. Toiminnanharjoittajan on tunnettava laitoksen syntyvien jätteiden määrä ja laatu, eikä jätteistä tai jätehuollosta saa aiheutua vaaraa tai haittaa. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaisesti ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Määräykset on annettu, vaikka tällä hetkellä toiminnasta ei synnykään jätteitä, koska mahdollisista pidemmistä toiminta-ajoista johtuen jatkossa jätteitä voi kuitenkin syntyä. Jätteitä ja jätehuoltoa koskevista velvollisuuksista ja kielloista säädetään jätelain 8 §, 12-13 §, 15-17 § ja 118-121 §:ssä. Vaarallisten jätteiden jätehuollossa on huomioitu Kymen jätelautakunnan kunnallisten jätehuoltomääräysten vaatimukset.

Lupamääräykset 11-13

Määräykset on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa mahdollisesti syntyvien päästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Toimintasuunnitelma, henkilöstön perehdyttäminen ja torjuntakaluston varaaminen on edellytetty, jotta ympäristön pilaantumista ja päästöistä aiheutuvia haittoja voidaan rajoittaa viipymättä ja tehokkaasti. Ilmoitusvelvollisuus on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi. Pilaantumisen torjuntavelvollisuudesta, ennaltavarautumisvelvollisuudesta ja ilmoitusvelvollisuudesta poikkeuksellisissa tilanteissa säädetään ympäristönsuojelulain 14-15 § ja 123 §:ssä.

Lupamääräykset 14-17

Ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaisesti ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta. Yhteistarkkailusta säädetään ympäristönsuojelulain 65 §:ssä. Tarkkailuvelvoitteet on annettu päästöjen ja ympäristövaikutusten riittävän seurannan varmistamiseksi. Tarkkailun tavoitteena on, että ympäristölle haitalliset muutokset, viat, päästöt ja muut vastaavat seikat havaitaan ajoissa ja niihin puututaan viipymättä ennen kuin niistä aiheutuu laajempaa vahinkoa. Tarkkailuvelvoitteita voidaan muuttaa luvan voimassaoloaikana toiminnanharjoittajan hakemuksesta tai viranomaisen aloitteesta, jos siihen on perusteltu syy. Pohjaveden havaintoputken asentaminen sekä pohjaveden tarkkailuvelvoite on määrätty, koska kohde sijaitsee vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen muodostumisalueella (YSL 66 §).

Lupamääräykset 18-19

Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja niillä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle. Viranomaisen tulee saada tieto toiminnan laajuudesta vuosittain sekä toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Raportointitietojen avulla valvontaviranomainen voi seurata laitoksen lainmukaisuutta ja lupamääräysten noudattamista sekä arvioida, onko muutoksista johtuen lupaa tarpeen muuttaa.

Toiminnan kirjanpito-, tarkkailu-, tiedonanto- ja raportointivelvollisuuksista säädetään ympäristönsuojelulain 62 §:ssä ja jätelain 118-120 §:ssä ja VNa 1065/2017 18 §:ssä.

Lupamääräykset 20-21

Toiminnasta tapahtuvista muutoksista ilmoittaminen on tarpeen, jotta lupaviranomainen voi arvioida, onko ympäristölupaa muutettava ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaisesti. Toiminnan muutoksiin ja toiminnanharjoittajan vaihtumiseen liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta säädetään ympäristönsuojelulain 170 §:ssä.

Lopettamista koskeva määräys on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukaisten ja suunnitelmallisten lopettamistoimenpiteiden varmistamiseksi. Lupaviranomainen katsoo, ettei tässä vaiheessa ole tarpeen antaa yksityiskohtaisia määräyksiä toiminnan lopettamiseen liittyen, vaan tarvittavat määräykset annetaan erillisen suunnitelman perusteella.

 Vastaukset lausuntoihin

Lausunnot on huomioitu lupamääräyksissä niissä ilmenevällä tavalla. Iitin kunta ei ole lausunnossaan esittänyt vaatimuksia. Terveydensuojeluviranomaisen vaatimus melutasojen ohjearvojen noudattamisesta ja meluhaittojen vähentämisestä on huomioitu lupamääräyksissä 7-8. Toiminnan toteuttaminen niin, ettei siitä aiheudu pohjavesien, maaperän tai pintavesien pilaantumista, on huomioitu määräyksissä 1-2, 5-6, 9, 11 ja 13. Hakija on vastineessa selventänyt pelastusviranomaisen ja Hämeen ELY-keskuksen lausunnoissa esitettyjä seikkoja. Pelastuslaitoksen lausunnossa mainitut säiliön täyttöpaikan allastus, alkusammutus- ja torjuntakalusto ja kunnossapito on huomioitu lupamääräyksissä 1, 6, 13 ja 19. Hämeen ELY-keskuksen vaatimukset kaksinkertaisista suojauksista, vuotojen hallinnasta sekä pohjaveden tarkkailusta on huomioitu lupamääräyksissä 5, 6, 9 ja 16. Varalaitoksen vähäisen käytön, sijainnin sekä riittäviksi arvioitujen suojausrakenteiden vuoksi Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa esitettyä hulevesien johtamista 1-luokan öljynerottimen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle ei ole edellytetty lupamääräyksissä.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 §).

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (YSL, 527/2014)

Ympäristönsuojeluasetus (YSA, 713/2014)

Jätelaki (JäteL, 646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (JäteA, 978/2021)

Laki eräistä naapurussuhteista (NaapL, 26/1920)

Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (VNa 1065/2017) 

Valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista (VNp 993/1992)

Heinolan kaupunki; Ympäristönsuojelun taksa (15.4.2020) 1.5.2020 alkaen

Kymen Jätelautakunta; Kunnalliset jätehuoltomääräykset (27.4.2023) 1.6.2023 alkaen

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Iitin kunta on hyväksynyt Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan (Khall 19.6.2023 § 145). Taksan 3 §:n mukaisesti ympäristölupien käsittelystä perittävät maksut määräytyvät niiden käsittelyyn kuluneen ajan perusteella tuntitaksalla 53 €/tunti. Tämän ympäristöluvan käsittelyyn on kulunut 45 h, joten käsittelymaksuksi muodostuu 45 h x 53 €/h = 2385 €. Käsittelymaksut laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Hakija, Adven Oy

Tiedoksi Kausalan Kaukolämpö Oy

Päijät-Hämeen ympäristöterveys

Hämeen ELY-keskus

Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Iitin kunta

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Tieto päätöksestä julkaistaan Iitin kunnan sähköisellä ilmoitustaululla www.iitti.fi > kuulutukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (YSL 191 §).

PÄÄTÖS Viranomaislautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.