Viranomaislautakunta
Pöytäkirja 22.08.2024/Pykälä 33

Viranomaislautakunta 22.08.2024 § 33  

414/11.01.01/2023  

Valmistelija Ympäristönsuojelutarkastaja Taru-Tiina Kalliokuusi, taru-tiina.kalliokuusi@iitti.fi , p. 040 5596498

Asia Ympäristönsuojelulain 115 d §:n mukainen ilmoituspäätös eläinsuojatoiminnasta

Ilmoituksen tekijä Kilkkilän Farmi

 y-tunnus 1232832-9

 yhteyshenkilö: Ismo Kilkkilä

Toiminta ja sen sijainti Lihanautakasvattamo ja kotieläinpiha (tila Pietilä 142-422-60-0)

 Ojassuontie 68

 19160 Vuolenkoski

Ilmoituksen tekemisen peruste ja viranomaisen toimivalta

Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 115 a §:n ja liitteen 4 taulukon 5 mukaan: Eläinsuoja, joka on tarkoitettu : a) vähintään 100 lihanaudalle

 Ympäristönsuojelulain 115 a §:n 4 momentin mukaan kyseistä toimintaa

koskevan ilmoituksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Iitin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Iitin viranomaislautakunta.

ILMOITUS

Asian vireilletulo  Ilmoitus on jätetty Iitin viranomaislautakunnalle 28.1.2024 ja hakemusta on täydennetty 15.2.2024. Lisäksi toiminnanharjoittaja on 30.7.2024 ilmoittanut öljysäiliöiden päivityksestä.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Kilkkilän Farmi sijaitsee Pietilän tilalla (142-422-60-0, Ojassuontie 68), joka sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Tilan lähimmät häiriintyvät kohteet ovat 350­­-600 metrin etäisyydellä sijaitsevat asuinrakennukset. Rantaan on noin 100 metriä. Noin 16 ha tilan pelloista sijaitsee 1E-luokitellulla Vuolenkosken pohjavesialueella. Tilan pellot (125 ha) rajoittuvat noin 1500 metrin matkalta Kymijokeen.

Tilan lähimmät häiriintyvät kohteet,  sijaitsevat 400-600 m etäisyydellä sijaitsevat asuinrakennukset. Rantaan on noin 700 metriä. Tila tai sen pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tila ja sen pellot sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle. Kymijoen-Konniveden vesistöalueen rantayleiskaavassa tilakeskus on AM-aluetta eli maatilojen talouskeskusten aluetta. Pellot sijaitsevat MT-alueella, jossa peltoaukeat on pyrittävä säilyttämään viljelykäytössä.

Toiminnan kuvaus

 Lihanautakasvattamo ja kotieläinpiha on olemassa olevaa toimintaa eikä siihen tehdä muutoksia. Tilalla on käytössä kuivikelantalat. Lihanaudoille on kylmäpihatot, muille eläimille sääsuojia, ulkotarhoja ja laitumia ja tarpeen mukaan talveksi lämpimät tilat.

 Tilan tuotantorakennukset lantaloineen on rakennettu 1991-2004 välillä. Tällä hetkellä tilalla on eläinpaikat 180 eri ikäisille lihanaudoille (60 yli 12 kk, 60 sonnivasikka 6-12kk ja 60 sonnivasikka 0-6 kk), 2 emolehmälle, 1 hieholle, 1 lehmävasikalle, 30 strutsille sekä muille kotieläinpihan eläimille eläinyksikkömäärän ollessa yhteensä 797 ey. Yleisölle on nähtävillä lehmiä, sikoja, kanoja, kalkkunoita, lampaita, vuohia, hevosia, poneja, alpakoita, poroja, strutseja, papukaijoja, kaneja, aaseja, riikinkukkoja ja fasaaneja.

 Kaikilla eläimillä on kuivikelanta eikä erillistä virtsankeräystä ole. Lannasta 90 % syntyy lihanaudoilta. Nitraattiasetuksen 1250/2014 mukainen laskennallinen vähimmäistilavuus katetulle kuivikelantalalle on 2146 m3. Tilalla on käytettävissä yhteensä 1443,5 m3 lantalaa, josta 987,5 m3 on katettua tilaa. Toiminnanharjoittajan mukaan katetun lantalan toinen lohko on pääsääntöisesti ollut käyttämättä eli lantatilavuus on riittänyt hyvin. Nykyiset lantalat on otettu käyttöön vuonna 2004.

 Jätteet

Toiminnassa syntyy tavanomaisia maatalouden jätteitä. Vaaralliset jätteet varastoidaan tiivispohjaisella alustalla. Raadot toimitetaan raadonkeräilyyn, Honkajoki Oy:lle.

 Taulukko 1. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely, säilytys ja jatkotoimitus.

 Tarkastuksen aikaan tilalla oli runsaasti mm. rautaromua, metallinkeräyslava ja rakennusjätettä. Risut ja muut palavat jätteet on poltettu kattamattoman lantalan vieressä vuosikaudet.

 Kemikaalit ja polttonesteet

 Tilalla oli tarkastuksen aikaan neljä farmarisäiliötä: 5,0 m3 (vain kuivurille 1990), 3 m3, 2 m3 (2004) ja 1,8 m3 (peruskorjattu 2001). Säiliöt ovat metallisäiliöitä, sijaitsevat maapohjalla eikä niitä oltu tarkastettu Tukesin valtuuttaman tarkastusliikkeen toimesta. Kuivurin edessä olevista säiliöistä polttonesteet voivat onnettumuustilanteessa valua rinnettä pitkin salaojiin ja sitä kautta peltoon ja edelleen Kymijokeen. Lisäksi alueella oli yksi uusi kaksoisvaippasäiliö, joka on toisen toiminnanharjoittajan käytössä sekä käytöstä poistettuja säiliöitä.

 30.7.2024 toimitetussa täydennyksessä on ilmoitettu 3 m3 Nafta-Catti säiliön asennus. Kuivurin 5 m3 säiliö on tarkastettu ja se on uudelleen asennettu murskepatjan ja betonilaatan päälle. Edelleen mahdollisessa onnettomuustilanteessa runsaat valumat voivat johtua rinnettä ja ojia pitkin vesistöön, mutta mahdolliset vuodot ovat helpommin havaittavissa, kun sen ympäristö pidetään siistinä. 1,8 m3 säiliö ilmoitettiin poistetuksi käytöstä ja 2 m3 ja 3 m3 säiliöt ilmoitettiin olevan toisen toiminnanharjoittajan omaisuutta.

 Tilakorjaamolla on noin 1000 litraa koneöljyjä tynnyreissä ja kanistereissa. Tilakorjaamo on lukittu rakennus, jossa on betonilattia. Lattialla on rasvamonttu ja lattiakaivo. Lattiakaivosta öljyt imetään säännöllisesti.

 Tilalla varastoidaan noin 40 tonnia lannoitteita.

 Riskeihin varautuminen ja paras käyttökelpoinen tekniikka

 Tilalla on hakelämmitys ja 36 kW aurinkopaneelit. Sähkökatkojen varalle on aggregaatti. Veden saastumisen varalle on vaihtoehtoisia kaivoja tai vettä voidaan hakea omalla kalustolla Vuolenkosken pelastuslaitokselta.  Rehu paalataan putkimaiseksi pötköksi, jolloin paalimuovia syntyy vähemmän.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

Ilmoituksesta tiedottaminen

Kuulutus ilmoituksesta sekä ilmoitus liitteineen on julkaistu Iitin kunnan verkkosivuilla 27.2.2024 ja se on ollut nähtävilllä 5.4.2024 saakka. Nähtävilläoloajan hakemus liitteineen on ollut nähtävillä myös Iitin kunnan kirjastolla sen aukioloaikoina. Kuulutuksesta tiedotettiin kirjeitse lähialueen kiinteistöjen omistajia.

Tarkastukset 

 Tilalla pidettiin tarkastus 21.5.2024.

Muistutukset ja mielipiteet

Ilmoituksen johdosta jätettiin yksi muistutus. Muistutuksen antoi Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri (L) -vastuualue, joka hallinnoi valtion omistamaa Ojassuontietä. Se toteaa 6.3.2024 päivätyssä muistutuksessaan seuraavaa:

"Maantien 14505 suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien keskilinjasta. Rakennusta ei saa pitää maantien suoja-alueella (Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 44 §). Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa pitää sellaista varastoa, aitaa taikka muuta rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (LjMTL 46 § 1. mom.). Toiminta kiinteistöllä tulee tapahtua maantien tie- ja suoja-alueen (20 m) ulkopuolelle.

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue suhtautuu kielteisesti hulevesien ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen maantien sivuojaan."

Lausunnot

Ilmoituksesta pyydettiin lausunto Päijät-Hämeen ympäristöterveydeltä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta ja Iitin kunnalta. Iitin kunta ei antanut lausuntoa.

Päijät-Hämeen ympäristöterveys on todennut 5.4.2024 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

 "Terveydensuojeluviranomaisen lausuntona totean, että toiminta sijaitsee

 maatalousvaltaisella alueella, eikä ympäristöluvan myöntämiselle ole

 terveydensuojelullista estettä. Terveydensuojelulla ei myöskään ole tiedossaan seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta epäillä tilan nykyiseen toimintaan liittyvää terveyshaittaa. Ilmoituksen käsittelyssä tulisi kuitenkin huomioida seuraavat seikat.

 Eläinten hoito sekä eläinsuojan rakenteet ja olosuhteet tulee järjestää noudattaen voimassa olevaa eläinsuojelulainsäädäntöä. Ilmoituksesta tehtävässä päätöksessä tulisi määritellä suurin sallittu eläinmäärä tilalla toiminnasta aiheutuvien vaikutusten rajaamiseksi.

 Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa pohjavedelle eikä eläinsuojan tai lannan levitykseen käytettävien peltojen läheisyydessä sijaitsevien talousvesikaivojen veden laadulle. Lupaehdoissa tulisi antaa määräykset lannan levittämisestä pohjavesialueelle ja talousvesikaivojen ympärille jätettävän suojavyöhykkeen leveydestä, koska näitä ei ole Iitin kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä mainittu.

 Lannan varastointitilavuuden osalta tulee noudattaa ympäristönsuojelusäädösten vaatimuksia. Lantavarastojen rakenteiden tulee olla tiiviitä siten, että vuotoa tai valumia ympäristöön ei synny. Toimijan tulee seurata lantavaraston kuntoa vähintään vuosittaisen tyhjennyksen yhteydessä. Epäiltäessä vuotoa tulee ryhtyä

välittömiin toimenpiteisiin haitan minimoimiseksi.

 Laiduntaminen tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu vaara talousvesikaivojen veden laadulle eikä pohjaveden pilaantumisen riskiä. Lanta eläinten ulkotarhoista tulee poistaa ilmoituksen liitteessä esitetyn mukaisesti säännöllisesti.

Eläinsuojissa syntyvät jätevedet tulee käsitellä noudattaen voimassa olevia

ympäristönsuojelusäädöksiä.

 Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa ympäristöön ja asutukselle. Hajuhaittaa aiheutuu eläintenpidon lisäksi myös lannan käsittelystä ja levittämisestä. Syntyviä hajuhaittoja tulee pyrkiä vähentämään käytettävissä olevilla keinoilla, esim. hajuhaittaa aiheuttavien työvaiheiden keston minimoimisella, levitysajankohdan valinnalla sekä lannan nopealla multaamisella levityksen jälkeen.

Toiminta tulee järjestää siten, että ympäristön roskaantumiselta vältytään.

Jätteiden käsittelystä tulee antaa riittävät määräykset. Kiinteistöllä tulee

tarvittaessa toteuttaa aktiivista jyrsijöiden torjuntaa, jotta hallitsemattomien

jyrsijäpopulaatioiden syntymiseltä vältytään. Eläinperäisen sivutuotejätteen

 säilyttäminen ja hävittäminen tulee toteuttaa voimassa olevaa sivutuotelainsäädäntöä noudattaen. Ilmoituslomakkeella (kohta 12) annettujen tietojen mukaan vain itsestään kuolleet naudat toimitetaan raatokeräilyyn ja pienemmät eläimet haudataan. Iitin kunta kuuluu sekä märehtijöiden että sikojen ja siipikarjan osalta raatokeräilyalueeseen, jolla tiloilla itsestään kuolleet ja lopetetut märehtijät, siat ja siipikarja on tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta kerättävä ja käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaan hyväksytyssä käsittelylaitoksessa tai hävitettävä polttamalla raatojen polttoon hyväksytyssä polttolaitoksessa.

 Toimijan tulee olla selvillä toimialalla käytettävän tekniikan ja hyvien käytäntöjen kehityksestä ja soveltaa niitä toimintaansa mahdollisuuksien mukaan. Eläinten hyvinvoinnin sekä ympäristöön aiheutuvien terveyshaittojen kannalta merkityksellisiin häiriötilanteisiin, esim. pitkäkestoisiin sähkökatkoihin tai kaivoveden saastumiseen, tulee pyrkiä varautumaan etukäteen."

Päijät-Hämeen pelastuslaitos on 3.4.2024 päivätyssä lausunnossaan todennut seuraavaa:

"Farmin suurin yhtenäinen eläinrakennus on pelastuslaitoksen valvontaohjelman mukaan noin 2500 m2, siitä 2035 m2 on tullut valvontaohjelmaamme uutena rakennuksena (valmistunut 1992).

Pohjapiirustuksen mukaan rakennuskokonaisuudessa on erilaisen käyttötarkoituksen omaavia tiloja. Esimerkiksi lihanautakasvattamo ja rehuvarasto tulisi sijaita omissa palo-osastoissaa, palo-osastorajoja piruustukseen ei ole merkitty. Valvontakäynneillä havaintona on ollut, että usein omiksi palo-osastoiksi suunniteltujen tilojen palo-osastoinnit eivät ole suunnitelmien mukaisessa kunnossa.

Ilmoituksen mukaan Farmin viljankuivaamon säiliön tilavuus on 5 m2, tankkaussäiliöiden koot ovat 2 m3 ja 1,8 m3. Säiliöt ovat kattamattomia ja on asennettu murskeen päällä. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella ei ole rekisteritietoa säiliöiden viimeisimmästä tarkastuksesta.

Pelastuslaitos suosittelee huomioimaan etupainotteisesti laadittavan olevien ympäristönsuojelumääräysten luvun 4, 12 §:n vaateet öljyjen astiavarastoinnista sekä polttoaineiden säiliövarastoinnista.

Kemikaalien varastoinnissa ilmoitetaan lannoitteen varastointimääräksi 40 tonnia. Mikäli kaikki vaaralliseksi luokitellut kemikaalit yhdessä ylittää jonkin vaaraluokituksen ilmoitusrajan, on pelastuslaitokselle toimitettava kemikaali-ilmoitus. Vaaraominaisuudet; fysikaalinen vaara (H2xx), terveysvaara (H3xx) sekä ympäristövaara (H4xx).

Esim. AIV-liuokset ovat yleensä luokiteltu syövyttäväksi ja haitalliseksi, eli terveysvaara. Polttoöljy on myös luokiteltu terveysvaaralliseksi, jolloin yhteensä 10 tonnia ylittää ilmoitusrajan.

Tankkauspaikoilla on varauduttava mahdollisten vuotojen torjuntaan soveltuvin keinoin. Murskeesta vuotaneen öljyn poista ei ole helppoa, tankkausaleuiden pintakerrokset tulisi vaihtaa havaitun vuodon jälkeen, vaitoehtosisesti säännöllisesti öljyn leviämisen estämiseksi.

Farmin käsisammuttimet on tarkastutettava säännöllisesti; kahden vuoden välein tärinälle, kosteudelle ja pakkaselle alttiit sammuttimet vuosittain."

Ilmoituksen tekijän kuuleminen ja vastine

Toiminnanharjoittajalta on pyydetty 21.5.2024 vastine lausuntoihin 5.6.2024 mennessä. 1.6.2024 päivätyssä vastineessaan se toteaa seuraavaa:

Vastine Päijät-Hämeen ympäristöterveyden lausuntoon

Naudanlihan tuotantorakennukset on rakennettu 1991 - 2004 välillä. Tilat mitoitettu aikanaan 230 lihanaudalle. Nykysäännösten mukaan n. 210 eläimelle. Kasvatusaikojen pidentyessä nykyisin on noin 180 eläintä, tilapäisesti teurasruuhkien, puuttuvien korvamerkkien tai jonkun muun syyn takia voi tilapäisesti olla n. 200 eläintä.

Kohtuullinen lannan kevätlevitys pohjavesialueella ylläpitää maan humuskerrosta, mikä pidättää ravinteita. Väkilannoituksessa humuskerros hupenee ja ravinteet menee helpommin pohjaveteen.

Pelto kirjanpidon mukaan keskimäärin viiden vuoden jaksossa on vuodessa, keväällä levitetty 1050 m3 ja syksyllä 500 m3 lantaa. Yhteensä 1550 m3 vuodessa, lantaloiden tilavuus 1443 m3. Noin kerran kymmenessä vuodessa on haettu lannan patterointi lupa, syksyn sääolosuteiden takia. Lannan levityksen lupaa marraskuulle on haettu useammin. Lantaloiden tilavuus pitäisi olla laskennallisesti 2150 m3. Sehän olisi ilmastoteko jos pariksi vuodeksi rakentaisi 500m3 betonilantalan mitä ei tarvi.

Eläinsuojelutarkastuksessa 1.8.2023 on hyväksytty meidän toimintatapa eläinperäisen sivutuotteen hävittämisessä yksittäisissä tapauksissa. Yksittäisen kanan voi kääriä sanomalehteen ja laittaa kaksinkertaiseen pussiin ja roskikseen. Epidemiatapauksissa sivutuotelainsäädäntöä noudattaen.

Vuodesta 1997 olemme pitäneet lihanautoja tässä laajuudessa, välillä vähän enenmänkin. 2004 päivitetty lantala tilavuudet vaatimuksia vastaavaksi. Eläkeikä lähestyy, viimeiset vasikat tulee tilalle loka-marraskuussa 2025.

Vastine Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen lausuntoon

Eläin rakennuksessa on yksi virallinen palo osastoiva seinä. Se on palotarkastajan vaatimuksesta tehty. Vasikka ja vanha kanala on omat osastot, ei palo-osastoivia.

Nautaeläinten pito loppuu vuoden 2027 aikana. Sen jälkeen navettarakennuksen käyttötarkoitus muuttuu ja ajateltava turvallisuus asiat uusiksi.

VIRANOMAISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Esittelijä Ympäristönsuojelutarkastaja Taru-Tiina Kalliokuusi

Päätösehdotus Iitin viranomaislautakunta on tarkastanut ja hyväksyy Kilkkilän lihanautakasvattamon eläinsuojailmoituksen. Toiminnan tulee tapahtua ilmoituksen mukaisesti sekä seuraavia määräyksiä noudattaen:

1.   Eläinsuojiin saa sijoittaa ilmoituksen mukaiset eläinmäärät: 180 lihanautaa (60 yli 12 kk, 60 sonnivasikka 6-12kk ja 60 sonnivasikka 0-6 kk), 2 emolehmää, 1 hieho, 1 lehmävasikka, 30 strutsia sekä vähäisessä määrin muita kotieläinpihan eläimiä, eläinyksikkömäärän ollessa korkeintaan 800. Eläinmäärää ja ikäjakaumaa voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että lannantuotanto ei ylitä ilmoituksessa esitettyjen eläinmäärien lannantuotantoa.

 Lanta

2.   Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteiden on oltava sellaisia, että lannan ja lantavesien pääsy pinta- ja pohjavesiin estetään. Lanta tulee siivota ulkotarhoista säännöllisesti. Lantavarastot on tyhjennettävä vähintään vuosittain ja samalla niiden kunto on tarkistettava. Havaitut vauriot on korjattava viipymättä.

3.   Toiminnanharjoittajalla on oltava käytettävissään riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärän ja lannan ravinnesisältöön nähden. Vuokrapelloista on oltava ajantasaiset vuokrasopimukset.

Lannan levityksessä on noudatettava nitraattiasetusta (1250/2014).

Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. Myös laidunnuksessa tulee noudattaa samoja suojaetäisyyksiä.

Lannoitettaessa pohjavesialueella sijaitsevia pellon osia tulee noudattaa erityistä huolellisuutta.

Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon naapurustolle aiheutuva hajuhaitta ja viihtyvyystekijät. Lannan levitystä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä.

Polttonesteet ja kemikaalit

4.   Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa kantavalle täyden säiliön painon kestävälle alustalle ja niiden tulee olla irti alustasta. Polttoainesäiliöt tulee olla varustettu vähintään täyttöaukon lukituksella, tyyppikilvellä, ilmaputkella, laponestolla ja ylitäytönestimellä.

Polttonestesäiliöiden lähistöllä tulee olla saatavilla imeytysainetta ja välineet niiden keräämiseen. Polttoainesäiliöiden ympäristö tulee pitää siistinä palavasta materiaalista.

Ulkona sijaitsevien polttoneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden mahdollisiin vuotoihin ja ylitäyttötilanteisiin tulee varautua ennalta sijoittamalla säiliöt katettuun suoja-altaaseen tai allastetulle alueelle, josta vuodot voidaan havaita ja kerätä talteen. Altaan tilavuus tulee olla 110 % suurimman säiliön tilavuudesta. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa käyttöön kaksoisvaipalliset säiliöt, joissa on myös ylitäytön keräävä muotoilu. Vuotojen hallinnan toimenpiteet tulee olla toteutettuna 30.9.2025 mennessä.

Kemikaalien varastointi ei saa aiheuttaa maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumisen vaaraa.

5.   Muut kemikaalit ja nestemäiset kemikaaliastiat on varastoitava katetussa tilassa tiiviillä alustalla, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kemikaaliastiat tulee varastoida suljettuina ja olla asianmukaisesti merkittyjä. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmistajan käyttöturvallisuusohjetta.

6.   Ulkona sijaitsevat polttoneste- ja kemikaalisäiliöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 344/1983 kuvatun kuntoluokituksen mukaisesti vähintään 10 vuoden välein. Tarkastukset tulee suorittaa Tukesin valtuuttaman tarkastusliikkeen toimesta.

Jätteet

7.   Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa, palovaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilliskerättävät jätejakeet, kuten metalli, pakkausmuovi ja lasi tulee kerätä erikseen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Toiminnassa tulee noudattaa Iitin kunnassa kulloinkin voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä (Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset).

8.   Paali- ja sidontamuovit tulee varastoida kuivalle alustalle ja niin, ettei se aiheuta roskaantumista tai palovaaraa. Verkot, narut ja aumamuovit tulee lajitella paalimuovista erilliseen astiaan ja toimittaa asianmukaiseen keräyspaikkaan tai tilata niille erillinen jätteenkuljetus.

9.   Nestemäiset vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, on varastoitava katetussa tilassa tiivispohjaisella alustalla. Vaaralliset nesteet eivät saa johtua viemäriin, öljynerotuskaivo on pidettävä kunnossa ja sen toiminta varmistettava säännöllisesti. Kiinteät vaaralliset jätteet, kuten öljyiset jätteet, on varastoitava lajiteltuina katetussa tilassa tiivispohjaisella alustalla. Vaaralliset jätteet on toimitettava luvan saaneeseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa.

10. Kuolleet eläimet on säilytettävä tiivispohjaisella alustalla ja tarkoitukseen soveltuvassa paikassa niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan vähintään kolme vuorokautta, tulee varastointiin käytetyn tilan olla jäähdytetty tai sen lämpötilan on muutoin oltava riittävän matala, jotta raadot säilyvät pilaantumattomina. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa raatokeräilyyn tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen.

Kirjanpito ja raportointi

11. Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä vuosittain seurantatietoja eläinsuojan tominnasta. Kirjanpidosta on selvittävä vähintäänkin seuraavat tiedot:

-        eläinmäärät ja ikäjakauma

-        tuotetun lannan määrä m3/v ja lannan levitykseen käytetyt peltoalat, lannan peltolevityksen ajankohdat

-        tiedot lannan varastointipaikoissa tapahtuneista muutoksista

-        muutokset lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta-alasta ja mahdollisista lannan luovutus- ja vastaanottosopimuksista

-        tiedot mahdollisista toiminnassa havaituista häiriö- tai muista poikkeustilanteista

-        tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista

-        vaarallisten jätteiden ja muista erillisistä jäte-eristä määrät, toimituspaikat ja ajankohdat

-        tiedot häiriötilanteista ja tai muista poikkeuksellisista tilanteista

Kirjanpito on säilytettävä vähintään viisi vuotta. Se on toimitettava Iitin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

Häiriötilanteet ja muutokset toiminnassa

12. Mahdollisista ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on ilmoitettava viipymättä Iitin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin häiriön poistamiseksi ja vahingon torjumiseksi.

13. Olennaisista muutoksista toiminnassa, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin valvovalle viranomaiselle, Iitin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

RATKAISUN PERUSTELUT

 Ilmoituksen hyväksymisen edellytykset

 Toimittaessa ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toi-minta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu-jen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Toimin-nasta ei aiheudu ennalta arvioiden kyseisellä sijoituspaikalla ympäristön-suojelualain 115 d §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seu-rauksia.

 Toiminta sijoittuu alueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen on tavan-omaista ja vakiintunutta toimintaa. Kyse on olemassa olevasta toiminnasta.

 Määräysten perustelut

 Eläinmäärä on hyväksytty ilmoituksen mukaisena. Toiminnan laajuus (eläinmäärä ja ikäjakauma) vaikuttaa tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen. Nykyisen nitraattiasetuksen mukaan lantalat tulee olla katettuja ja lantaloiden laskennallinen yhteenlaskettu vähimmäistilavuus on 2146 m3. Nitraattiasetuksen 16 §:n siirtymäsäännöksen mukaan Kilkkilän farmin 2004 rakennettuja ja käyttöönotettuja lantaloita ei tarvitse kuitenkaan laajentaa tai kattaa ellei lantatilan tarve merkittävästi muutu. Muutosten tarve lantatilavuuteen tai lantaloiden rakenteisiin arvioidaan mahdollisten tulevien rakennushankkeiden yhteydessä. (Määräys 1.)

 Määräyksen mukaisilla rakenteilla ehkäistään ympäristön pilaantumista ja hajuhaittoja. Nitraattiasetuksen (Vna 1250/2014) mukaan lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä ja rakenteiden tulee olla sellaisia, että lannan siirron aikana ei tapahdu vuotoja. Lannanvarastojen perusteellinen tyhjennys varmistaa hyötytilavuuden säilymisen suunnitelman mukaisena. Varastojen kunnon tarkastus on tarpeen päästöjen ennalta ehkäisyn kannalta. (Määräys 2.)

 Lannan levitykseen tarvittava peltoala on määritelty eläinsuoja-asetuksen (Vna 138/2019) liitteessä 2. Lannan levitystä koskevat määräykset ovat nitraattiasetuksessa 1250/2014. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (Määräys 3).

 Polttonesteitä ja muita kemikaaleja koskevat määräykset on annettu maaperän, pohja- ja pintaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7, 11 ja 15 § velvoittavat järjestämään toiminnan niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta sekä rajoittaa onnettomuuksien haitallisia seurauksia. Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty ympäristönsuojelulain 16 ja 17 §:ssä. Öljysäiliöiden suoja-altaiden kattamisella ehkäistään sadevesien pääsy altaaseen ja siten estetään öljyn ylivuoto suoja-altaasta mahdollisessa onnettomuustilanteessa. (Määräykset 4 ja 5.)

 Polttoneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden säännöllisillä tarkastuksilla voidaan varmistua niiden sen hetkisestä kunnosta ja ehkäistä huonokuntoisen säiliön aiheuttama ympäristön pilaantuminen (määräys 6.)

 Jätelain jätehierarkian mukaan ensisijaisesti tulee vähentää jätteen syntymistä ja toissijaisesti jätteet tulee hyödyntää materiaalina (määräys 7.)

 Paali- ja sidontamuovit voidaan hyödyntää materiaalina ja toiminnanharjoittaja on ilmoittanut kuuluvansa muovikeräyksen piiriin. Maatalousmuovien kierrätysyhteisön ohjeiden mukaan narut ja verkot eivät kuulu paalimuovien keräykseen. Ne voidaan lajitella tavanomaiseen loppujätteeseen. (Määräys 8.)

 Vaarallisten jätteiden asianmukainen käsittely on tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Vaarallisten jätteiden käsittelystä ja varastoinnista määrätään myös Kymen jätelautakunnan jätehuolto-määräyksissä. Jäteasetuksen 8987/2021) 30 §:n mukaan jätteen haltijan on järjestettävä ominaisuuksiltaan erilaisten öljyjätteiden erilliskeräys, jollei sen järjestäminen ole teknisesti mahdotonta. (Määräys 9.)             

 Kuolleiden eläinten käsittelyvaatimukset tulevat suoraan eläinsuoja-asetuksesta (määräys 10). Kirjanpitovelvollisuudesta myöskin määrätään eläinsuoja-asetuksessa. Vuosittainen raportointi on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 11.)

 Määräyksillä 12 ja 13 varmistetaan asianmukainen tiedonkulku viranomaisille. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu.

 Lausunnot on huomioitu määräyksissä ja niiden perusteluissa.

Päätös Viranomaislautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

 Tämä ilmoituspäätös on voimassa toistaiseksi. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta (YSL 115 d §).

 Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

 Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5, 6-8, 11, 14-17, 20, 42-44, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 115 a-e,134, 155, 170, 172, 205 §:t ja lain liite 4.

 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 11-15 a §:t

 Valtioneuvoston asetus ilmoituksen varaisista eläinsuojista (138/2019) ja liite 1 ja 2

 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15-17, 28, 29, 72, 73 ja 122 §:t.

 Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 1-4, 7-12, 21 ja 30 §:t

 Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset 1.6.2023 alkaen

 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole-vien päästöjen rajoittamisesta, nitraattiasetus (1250/2014) ja liite 1

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 Iitin kunta on hyväksynyt Heinolan kaupungin ympäristönsuojelun maksutaksan (Khall 19.6.2023 § 145). Sen 3 §:n mukaan ilmoituksista perittävät maksut määräytyvät niiden käsittelyyn kuluneen ajan perusteella tuntitaksalla 53 €/tunti. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 25 h, jolloin käsittelymaksuksi muodostuu 25 h * 53 €/h = 1325 €.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Hakija

Tiedoksi Päijät-Hämeen ympäristöterveys (terveysvalvonta@hollola.fi)

 Iitin kunnanhallitus

 Päijät-Hämeen pelastuslaitos (phpela@paijatha.fi)

 Uudenmaan ELY-keskus L-vastuualue

Ilmoitus päätöksestä Kirjeitse niille naapureille, joille tiedotettiin ilmoituksen vireilletulosta.

Ilmoittaminen ilmoitustaululla

 Päätöksestä kuulutetaan Iitin kunnan sähköisellä ilmoitustaululla www.iitti.fi > kuulutukset

MUUTOKSENHAKU

 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (YSL 191 §). Päätöksen tiedoksianto katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä sen julkaisemisesta julkiseen tietoverkkoon.