Viranomaislautakunta
Pöytäkirja 06.06.2024/Pykälä 23

Viranomaislautakunta 06.06.2024 § 23  

382/11.01.01/2023  

Valmistelija Ympäristönsuojelutarkastaja Taru-Tiina Kalliokuusi, taru-tiina.kalliokuusi@iitti.fi , p. 040 5596498

Asia Ympäristönsuojelulain 115 d §:n mukainen ilmoituspäätös eläinsuojatoiminnasta

Ilmoituksen tekijä Huber-Ahonen Barbara

 y-tunnus 1214413-2

Toiminta ja sen sijainti Lypsykarjatila Heinlahden tilalla (142-408-5-18)

 Tynnyrintie 40

 47520 Iitti

Ilmoituksen tekemisen peruste ja viranomaisen toimivalta

Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 115 a §:n ja liitteen 4 taulukon 5 mukaan: Eläinsuoja, joka on tarkoitettu : a) vähintään 50 ja alle 300 lypsylehmälle.

 Ympäristönsuojelulain 115 a §:n 4 momentin mukaan kyseistä toimintaa

koskevan ilmoituksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Iitin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Iitin viranomaislautakunta.

ILMOITUS

Asian vireilletulo  Ilmoitus on jätetty Iitin viranomaislautakunnalle 8.11.2023 ja hakemusta on täydennetty 23.11.2023.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Heinlahden tila (142-408-5-18, Tynnyrintie 40) sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Tila ja sitä ympäröivät kiinteistöt ovat pääasiassa tilan pitäjän omistuksessa. Tilan lähimmät häiriintyvät kohteet,  sijaitsevat 400-600 m etäisyydellä. Rantaan on noin 700 metriä. Tila tai sen pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Tilan pellot sijaitsevat osittain Pyhäjärven-Leininselän yleiskaavan MT-alueella eli maa- ja metsätalousaluetta, jossa pellot on pyrittävä pitämään viljelykäytössä. Pellot sijaitsevat yhteensä noin 800 metrin matkalta Pyhäjärven rannassa. Tästä noin 450 metriä rantapeltorajaa sijoittuu Tervolanlahteen, joka on yleiskaavassa MU/s-alueetta, eli maa- ja metsätalousaluetta, jossa on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamisen tarvetta ja jolla ympäristö säilytetään. Tervolanlahti puolestaan on merkitty vesialueeksi, jolla on erityisiä luonnonarvoja, ja se on Natura 2000-aluetta.

Toiminnan kuvaus

Lypsykarjatila on olemassa olevaa toimintaa eikä siihen tehdä muutoksia. Tilan päätuotantosuunta on lypykarjatalous ja sen lisäksi tilalla vilejellään rehuviljoja ja nurmea eläinten ravinnoksi.

Tilalla sijaitsee lämminpihatto, joka on valmistunut vuonna 2003 sekä vanha navetta 1920-luvulta. Tällä hetkellä tilalla on eläinpaikat 55 lypsylehmälle, 2 hieholle (yli 24 kk), 32 hieholle (12-24 kk), 6 lehmävasikalle (6-12 kk), 16 alle 6 kk lehmä- ja sonnivasikalle sekä poikimakarsinoita/sairaspaikkoja 15 eläimelle. Tilan eläinpaikkojen perusteella laskettu eläinyksikkömäärä on 940,2 ey. Suurin osa eläimistä on sijoitettuna 2003 valmistuneeseen lämminpihattoon, joka on lietelantanavetta. Vanhassa navetassa on turveolkipohja 7 hieholle ja 6 vasikalle (6-12 kk).

Pihaton yhteydessä on 1850 m3 lieteallas ja osa lietteestä on varastoituneena lietekuiluihin. Lietesäiliöön muodostuu paksu kuiva kuori, joka estää hajun leviämistä. Liete valuu painovoimaisesti lietealtaan alaosaan. Vanhan navetan yhteydessä on kuivalantala sekä noin 300 m3 virtsasäiliö, jota käytetään lähinnä sadevesien keräysaltaana (kasteluvesi) ja tarvittaessa sitä voidaan käyttää lietteen varastointiin (siirto lietekärryllä). Vasikoita lukuunottamatta, kaikki naudat laiduntavat kesäisin, laidunkausi kestää n. 5 kk.

Lietettä levitetään keväisin toukokuun alussa pelloille, samoin ensimmäisen niiton jälkeen säilörehunurmille. Syksyisin lietettä levitetään alkupuolella ennen kyntöä. Levitys tapahtuu pintalevityksenä ja multaus keväällä äkeellä ja syksyllä kyntämällä. Peltoalaa lannan levitykseen on käytössä noin 100 ha, josta 4,5 ha on vuokrapeltoja. Rehu pyöröpaalataan ja sitä syntyy noin 975 t/v.

Kuivikelanta kompostoidaan betoniseen lantalaan ja levitetään suoraan pelloille keväällä tai syksyllä ja mullataan välittömästi. Pihaton jätevedet (maitohuoneen jätevedet 70 m3 ja muut pesuvedet 80 m3) johdetaan kaikki lietesäiliöön ja vanhasta navetasta jätevettä ei synny. Navetan vessalle on oma 5 m3 umpisäiliö, mutta vessa on pois käytöstä.

Tilalla on käytössä omat talousvesikaivot, lähdekaivo, varastokaivo ja käyttökaivo. Alemmista kaivoista pumpataan tarvittaessa vettä käyttökaivoon, josta vesi otetaan käyttöön. Talousvesi tutkitaan kolmen vuoden välein. Kuivalantalan etäisyys talousvesikaivoon on alle 50 m.

 Jätteet

Toiminnassa syntyy tavanomaisia maatalouden jätteitä. Vaaralliset jätteet varastoidaan tiivispohjaisella alustalla. Raadot toimitetaan raadonkeräilyyn, Honkajoki Oy:lle. Yksittäisiä kuolleina syntyneitä eläimiä on haudattu tilalle ja hautapaikoista on olemassa kartta.

 Taulukko 1. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely, säilytys ja jatkotoimitus.

 Kemikaalit ja polttonesteet

Tilaalla on kolme polttoainesäiliötä: 5 m3 (2009), 2,98 m3 (2003) ja 2,15 m3 (1994) säiliöt (tilavuudet tarkistettu tarkastuksella). Suurin säiliö sijaitsee kuivurin vieressä kattamattomana kuivalantalan betonilaatalla. Kaksi muuta sijaitsevat ulkona sorapohjalla. Kaikkia öljysäiliöitä käytetään tankkaukseen, suurinta säiliötä myös kuivurin polttoaineeksi.

Tilalla on muita öljytuotteita enintään 500 litraa, jotka säilytetään pajassa, jossa on betonilattia ja öljynerotuskaivo.

Suuressa betonilattiallisessa varastohallissa säilytetään säkeissä lannoitteita enintään 40 t kerrallaan. Tilalla ei käytetä rehun säilöntäaineita. Kasvinsuojeluaineita varastoidaan korkeintaan 60 l lukitussa arkussa. Pesuaineita varastoidaan 400 l maitohuoneen betonilattialla. Maksimi varastointimäärät vastaavat myös vuosittaista enimäiskulutusta.

Riskeihin varautuminen ja paras käyttökelpoinen tekniikka

Tilalla ei ole pelastussuunnitelmaa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö liittyy energian säästämiseen, lämmöntalteenottoon sekä lannan levitystekniikkaan ja rehukemikaalien tarpeettomuuteen.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

Ilmoituksesta tiedottaminen

Kuulutus ilmoituksesta sekä ilmoitus liitteineen on julkaistu Iitin kunnan verkkosivuilla 24.11.2023 ja se on ollut nähtävilllä 2.1.2024 saakka. Nähtävilläoloajan hakemus liitteineen on ollut nähtävillä myös Iitin kunnan kirjastolla sen aukioloaikoina. Kuulutuksesta tiedotettiin kirjeitse lähialueen kiinteistöjen omistajia.

Tarkastukset 

 Lypsykarjatilalla tehtiin ilmoitukseen liittyvä tarkastus 5.3.2024.

Muistutukset ja mielipiteet

 Ilmoituksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä.

Lausunnot

Ilmoituksesta pyydettiin lausunto Päijät-Hämeen ympäristöterveydeltä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta ja Iitin kunnalta.              

Päijät-Hämeen ympäristöterveys on todennut 11.1.2024 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

"- - Terveydensuojelulla ei myöskään ole tiedossaan seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta epäillä tilan nykyiseen toimintaan liittyvää terveyshaittaa. Ilmoituspäätöstä tehdessään ympäristönsuojeluviranomaisen tulisi kuitenkin huomioida seuraavat seikat.

Eläinten hoito sekä eläinsuojan rakenteet ja olosuhteet tulee järjestää noudattaen voimassa olevaa eläinsuojelulainsäädäntöä. Ilmoituspäätöksessä tulisi määritellä nykyisen toiminnan suurin sallittu eläinmäärä toiminnan vaikutusten rajaamiseksi.

Ilmoituksen mukaan eläinsuojan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vesien- ja luonnonsuojelun kannalta häiriöille alttiita kohteita. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa pohjavedelle eikä eläinsuojan tai lannan levitykseen käytettävien peltojen läheisyydessä sijaitsevien talousvesikaivojen veden laadulle. Ilmoituspäätöksen lupaehdoissa tulisi antaa määräykset lannan ja lietteen levittämisessä talousvesikaivojen ympärille jätettävän suojavyöhykkeen leveydestä, koska Iitin kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä ei ole tästä yleistä määräystä. Laiduntaminen tulee myös järjestää siten, ettei siitä aiheudu vaara

talousvesikaivojen veden laadulle eikä pohjaveden pilaantumisen riskiä.

Lannan varastointitilavuuden osalta tulee noudattaa ympäristönsuojelusäädösten vaatimuksia. Lietesäiliöiden ja lantavarastojen rakenteiden tulee olla tiiviitä siten, että vuotoa tai valumia ympäristöön ei tule. Toimijan tulee seurata lanta- ja lietesäiliöiden kuntoa vähintään vuosittaisen tyhjennyksen yhteydessä. Epäiltäessä vuotoa tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin haitan minimoimiseksi.

Talousveden ja eläinten juomaveden riittävyyden kannalta on hyvä, että

vedenhankintaan on käytössä useampia kaivoja. Käytettävän veden laatu voi vaihdella riippuen siitä, mistä kaivosta vesi käyttökaivoon johdetaan. Veden laadun tulee säilyä hyvänä riippumatta vesilähteestä. Jotta voidaan varmistua käytettävän veden laadusta, kaivoveden tutkimukset tulee toteuttaa säännöllisesti kaikista käytössä olevista kaivoista.

Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa ympäristöön ja asutukselle.Hajuhaittaa aiheutuu eläintenpidon lisäksi myös lietteen käsittelystä ja levittämisestä. Syntyviä hajuhaittoja tulee pyrkiä vähentämään käytettävissä olevilla keinoilla, esim. hajuhaittaa aiheuttavien työvaiheiden keston minimoimisella, levitysajankohdan valinnalla sekä lannan nopealla multaamisella levityksen jälkeen.

Toiminta tulee järjestää siten, että ympäristön roskaantumiselta vältytään.

Jätteiden käsittelystä tulee antaa riittävät lupamääräykset. Erityisesti tulee

kiinnittää huomiota pyöröpaaleista syntyvän muovijätteen käsittelyyn. Eläinperäisen sivutuotejätteen säilyttäminen ja hävittäminen tulee toteuttaa

voimassa olevaa sivutuotelainsäädäntöä noudattaen. Kiinteistöllä tulee

tarvittaessa toteuttaa aktiivista jyrsijöiden torjuntaa, jotta hallitsemattomien

jyrsijäpopulaatioiden syntymiseltä vältytään.

Toimijan tulee olla selvillä toimialalla käytettävän tekniikan ja hyvien käytäntöjen kehityksestä ja soveltaa niitä toimintaansa mahdollisuuksien mukaan. Eläinten hyvinvoinnin sekä ympäristöön aiheutuvien terveyshaittojen kannalta merkityksellisiin häiriötilanteisiin, esim. pitkäkestoisiin sähkökatkoihin, tulee pyrkiä varautumaan etukäteen."

Päijät-Hämeen pelastuslaitos on 5.1.2024 päivätyssä lausunnossaan on ottanut kantaa lähinnä öljysäiliöiden vuotojenhallintaan:

"1. Käsisammuttimet tulee tarkastaa vuoden välein, jos ne ovat alttiina pakkaselle, lämpötilan vaihteluille, kosteudelle tai tärinälle. Kuivissa ja tasalämpöisissä tiloissa olevien käsisammuttimien tarkastusväli on 2 vuotta.

2. Öljynerotuskaivon täyttymistä tulee tarkkailla ja tarvittaessa tyhjentää öljyvahinkojen ehkäisemiseksi.

3. Kaikki öljysäiliöt suositellaan tarkastamaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymän tarkastusliikkeen toimesta viivytyksettä, mikäli niitä ei ole tarkastettu.

4. Farmarisäiliöt (2,85 m3 ja 1,85 m3) suositellaan sijoittamaan katettuun tiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuus on vähintään 110 % suuremman säiliön tilavuudesta. Mikäli säiliö(t) todetaan kuuluvaksi C-luokkaan, säiliö(t) tulisi uusia ennen suoja-altaaseen sijoittamista suoja-altaan mitoituksen varmistamiseksi. Suoja-altaan tarkoituksena on kerätä talteen säiliöiden täytön yhteydessä tapahtuvat mahdolliset ylitäytöt ja säiliöiden vuodot. Suoja-altaaseen mahdollisesti kertyvät sade/hulevedet tyhjennetään hallitusti.

5. Farmarisäiliöiden (2,85 m3 ja 1,85 m3) täyttöpaikjan ja jakelualueen vuodonhallintaa tulisi parantaa, koska maaperän suojaus puuttuu. Saneeraustarve ja -tapa tulisi arvioida riskiperusteisesti. Valvontaviranomaisilta saa neuvontaa ja ohjeistusta olemassa olevan toiminnan turvallisuuden parantamiseksi.

6. Kuivurin säiliön ja farmarisäiliöiden läheisyydessä tulee olla vuotojen torjuntakalustoa, kuten imeytysainetta ja välineet sen keräämiseen.

Polttonesteiden varastointi maatiloilla farmarisäiliössä -oppaassa (päivätty 8.4.2021) on esitetty ratkaisuja varastoinnin turvallisuuden parantamiseksi, kun suunnitellaan uutta jakelupistettä. Ohje soveltuu myös olemassa olevan jakelupisteen saneeraukseen."

Iitin kunta ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa eläinsuojailmoituksesta.

Ilmoituksen tekijän kuuleminen ja vastine

Toiminnanharjoittajalta on pyydetty 15.1.2024 vastine lausuntoihin. 24.1.2024 päivätyssä vastineessaan se toteaa seuraavaa:

"Käsisammuttimet tarkastettu viime syksynä ja pyritään tarkastamaan vuoisttain tai vähintään kahden vuoden välein.

Kommentti pelastuslaitoksen lausunnon kohtaan 2-4: Öljynerotuskaivoa tarkkaillaan, kuten myös öljysäiliöitä. Aiomme tarkistuttaa ne mahdollisimman pian tai vaihtaa ne kaksoisvaippasäiliöihin. Suoja-altaaseen sijoitusta mietimme vasta arkastuksen jälkeen, koska altaan ja katoksen rakentaminen määrittää turhan pysyvästi säiliöiden paikan.

Kommentti terveydensuojeluviranomaisen lausunnon kappaleeseen 6: Lannan varastointitilavuus on riittävä, koska eläimiä laidunnetaan vähintään neljä kuukautta vuodessa ja säiliöiden lisäksi tialaa on myös lietekuilustossa, jossa osa lannasta aina on. Säiliöt on tehty umpisavea, josta vuodot eivät ole mahdollisia. Säiliöiden kunto tarkistetaan aina tyhjennysten yhteydessä.

Kommentti terveydensuojeluviranomaisen lausunnon kappaleeseen 7: Vesinäyte otetaan aina käyttökaisvosta jossa kolmen kaovon sekoitevettä. Kaksi kaivoista on kokoajan yhteydessä toisiinsa, ja näistä vesimenee joko lapolla tai pumpaten käyttövesikaivoon. Vesi ollut aina hyvälaatuista.

Kommentti terveydensuojeluviranomaisen lausunnon kappaleeseen 8: Hajuhaitoista ei ole tullut valituksia. Keväisin liete mullataan hetimmiten ja kesäisisn se on pyritty aina mahdollisuuksien mukaan levittämään sateen alle hajuhaittojen ja nurmen säilymisen takia. Syksyisin liete ja lanta myös mullataan vuorokauden sisään. Tarkemmin tästä olen kertonut parhaiten käytössä olevien tekniikoiden lisäliitteessä jo hakemuksessa.

Kommentti terveydensuojeluviranomaisen lausunnon kappaleeseen 9: Pyöröpaalimuovit ja esm. lannoitesäkit haetaan tilalta maatilamuovikeräyksessä kesäisin . Ne menevät kierrätykseen. Jyrsijöiden torjumiseksi palkattu tuholaistorjuja. Naakat tosin ovat ongelma.

Kommentti terveydensuojeluviranomaisen lausunnon kappaleeseen 10: Sähkökatkoihin on varauduttu aggregaatilla."

VIRANOMAISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Esittelijä Ympäristönsuojelutarkastaja Taru-Tiina Kalliokuusi

Päätösehdotus Iitin viranomaislautakunta on tarkastanut ja hyväksyy Huber-Ahosen eläinsuojailmoituksen. Toiminnan tulee tapahtua hakemuksen mukaisesti sekä seuraavia määräyksiä noudattaen:

1.   Eläinsuojiin saa sijoittaa ilmoituksen mukaiset eläinmäärät: 55 lypsylehmää, 2 hiehoa (yli 24 kk), 32 hiehoa (12-24 kk), 6 lehmävasikkaa (6-12 kk), 16 alle 6 kk lehmä- tai sonnivasikkaa,  sekä 15 sairas/poikimakarsinaa. Eläinmäärää ja ikäjakaumaa voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että lannantuotanto ei ylitä ilmoituksessa esitettyjen eläinmäärien lannantuotantoa.

Ilmoituksen mukaisen eläinmäärän laskennallinen lietelannan varastointitarve on 1695 m3 sade- ja pesuvedet (187 + 150 m3) sekä 4 kk laidunnus huomioituna ja kuivalannalle 166 m3.

Lanta

2.   Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteiden on oltava sellaisia, että lannan ja lantavesien pääsy pinta- ja pohjavesiin esetetään. Lantavarastot on tyhjennettävä vähintään vuosittain ja samalla niden kunto on tarkistettava. Havaitut vauriot on korjattava viipymättä.

Lietelantala tulee kattaa kiinteällä katteella tai kelluvalla katteella hajuhaittojen minimoimiseksi. Lantalaan ei saa johtaa mustia jätevesiä.

3.   Toiminnanharjoittajalla on oltava käytettävissään riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärän ja lannan ravinnesisältöön nähden. Vuokrapelloista on oltava ajantasaiset vuokrasopimukset.

4.   Lannan levityksessä on noudatettava eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetusta 1250/2014 eli nitraattiasetusta.

Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. Myös laidunnuksessa tulee noudattaa samoja suojaetäisyyksiä.

Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon naapurustolle aiheutuva hajuhaitta ja viihtyvyystekijät. Lannan levitystä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä.

Polttonesteet ja kemikaalit

5.   Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa kantavalle täyden säiliön painon kestävälle alustalle ja sen tulee olla irti alustasta. Polttoainesäiliöt tulee olla varustettu vähintään täyttöaukon lukituksella, tyyppikilvellä, ilmaputkella, laponestolla ja ylitäytönestimellä.

Öljysäiliöiden mahdolliset vuodot ja ylitäyttötilanteisiin tulee varautua ennalta sijoittamalla öljysäiliöt katettuun suoja-altaaseen tai allastetulle alueelle, josta vuodot voidaan havaita ja kerätä talteen. Altaan tilavuus tulee olla 110 % suurimman säiliön tilavuudesta. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa käyttöön kaksoisvaipalliset öljysäiliöt, joissa on myös ylitäytön keräävä muotoilu. Vuotojen hallinnan toimenpiteet tulee olla toteutettuna 30.6.2025 mennessä.

Jos olemassa olevat pottoainesäiliöt (5 m3, 2,98 m3 ja 2,15 m3) pidetään edelleen käytössä ne tulee tarkastaa viipymättä, viimeistään 15.8.2024 mennessä ja sen jälkeen kuntoluokituksen mukaisesti, vähintään 10 vuoden välein. Tarkastukset tulee suorittaa Tukesin valtuuttaman tarkastusliikkeen toimesta.

Polttoainesäiliöiden lähistöllä tulee olla saatavilla imeytysainetta ja välineet niiden keräämiseen. Polttoainesäiliöiden ympäristö tulee pitää siistinä palavasta materiaalista. Polttoaineiden varastointi ei saa aiheuttaa maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumisen vaaraa.

6.   Muut kemikaalit ja nestemäiset kemikaalit on varastoitava katetussa tilassa tiiviillä alustalla, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kemikaaliastiat tulee varastoida suljettuina ja olla asianmukaisesti merkittyjä. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmistajan käyttöturvallisuusohjetta.

Jätteet

7.   Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa, palovaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilliskerättävät jätejakeet, kuten metalli pakkausmuovi ja lasi tulee kerätä erikseen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Toiminnassa tulee noudattaa Iitin kunnassa kulloinkin voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä (Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset).

8.   Paali- ja sidontamuovit tulee varastoida kuivalle alustalle ja niin, ettei se aiheuta roskaantumista tai palovaaraa. Verkot, narut ja aumamuovit tulee lajitella paalimuovista erilliseen astiaan ja toimittaa asianmukaiseen keräyspaikkaan tai tilata niille erillinen jätteenkuljetus.

9.   Nestemäiset vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, on varastoitava katetussa tilassa tiivispohjaisella alustalla. Vaaralliset nesteet eivät saa johtua viemäriin, öljynerotuskaivo on pidettävä kunnossa ja sen toiminta varmistettava säännöllisesti. Kiinteät vaaralliset jätteet, kuten öljyiset jätteet, on varastoitava lajiteltuina katetussa tilassa tiivispohjaisella alustalla. Vaaralliset jätteet on toimitettava luvan saaneeseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa.

10. Kulutukseen kelpaamaton maito voidaan levittää käsittelemättömänä maahan, jos toimivaltainen viranomainen (kunnaneläinlääkäri) ei katso siihen sisältyvän vakavan tartuntataudin leviämisriskiä. Vaihtoehtoisesti maito on käsiteltävä jätevesilainsäädännön mukaisesti, esimerkiksi toimittamalla riittävän kapasiteetin omaavaan puhdistamoon. Maitoa ei saa johtaa liete- tai virtsasäiliöön.

11. Kuolleet eläimet on säilytettävä tiivispohjaisella alustalla ja tarkoitukseen soveltuvassa paikassa niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan vähintään kolme vuorokautta, tulee varastointiin käytetyn tilan olla jäähdytetty tai sen lämpötilan on muutoin oltava riittävän matala, jotta raadot säilyvät pilaantumattomina. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa raatokeräilyyn tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen.

Kirjanpito ja raportointi

12. Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä vuosittain seurantatietoja eläinsuojan tominnasta. Kirjanpidosta on selvittävä vähintäänkin seuraavat tiedot:

-        eläinmäärät ja ikäjakauma

-        tuotetun lannan määrä m3/v ja lannan levitykseen käytetyt peltoalat, lannan peltolevityksen ajankohdat

-        tiedot lannan varastointipaikoissa tapahtuneista muutoksista

-        muutokset lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta-alasta ja mahdollisista lannan luovutus- ja vastaanottosopimuksista

-        tiedot mahdollisista toiminnassa havaituista häiriö- tai muista poikkeustilanteista

-        tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista

-        vaarallisten jätteiden ja muista erillisistä jäte-eristä määrät, toimituspaikat ja ajankohdat

-        tiedot häiriötilanteista ja tai muista poikkeuksellisista tilanteista

Kirjanpito on säilytettävä vähintään viisi vuotta. Se on toimitettava Iitin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

Häiriötilanteet ja muutokset toiminnassa

13. Mahdollisista ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on ilmoitettava viipymättä Iitin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin häiriön poistamiseksi ja vahingon torjumiseksi.

14. Olennaisista muutoksista toiminnassa, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin valvovalle viranomaiselle, Iitin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

RATKAISUN PERUSTELUT

 Ilmoituksen hyväksymisen edellytykset

 Toimittaessa ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toi-minta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu-jen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Toimin-nasta ei aiheudu ennalta arvioiden kyseisellä sijoituspaikalla ympäristön-suojelualain 115 d §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seu-rauksia.

 Toiminta sijoittuu alueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen on tavan-omaista ja vakiintunutta toimintaa. Kyse on olemassa olevasta toiminnasta.

 Määräysten perustelut

 Eläinmäärä on hyväksytty ilmoituksen mukaisena. Toiminnan laajuus (eläinmäärä ja ikäjakauma) vaikuttaa tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen. (Määräys 1.)

 Määräyksen mukaisilla rakenteilla ehkäistään ympäristön pilaantumista ja hajuhaittoja. Nitraattiasetuksen (Vna 1250/2014) mukaan lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä ja rakenteiden tulee olla sellaisia, että lannan siirron aikana ei tapahdu vuotoja. Lannanvarastojen perusteellinen tyhjennys varmistaa hyötytilavuuden säilymisen suunnitelman mukaisena. Varastojen kunnon tarkastus on tarpeen päästöjen ennalta ehkäisyn kannalta. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Asumisen jätevedet tulee käsitellä YSL 155-156 §:n mukaisesti ja asumisen lietteet tulee käsitellä Kymenlaakson jätelautakunnan jätehuoltomääräysten 33-35 § mukaisesti. (Määräys 2.)

 Lannan levitykseen tarvittava peltoala on määritelty eläinsuoja-asetuksen (Vna 138/2019) liitteessä 2 (määräys 3). Lannan levitystä koskevat määräykset ovat nitraattiasetuksessa 1250/2014 (määräys 4).

 Polttonesteitä ja muita kemikaaleja koskevat määräykset on annettu maaperän, pohja- ja pintaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7, 11 ja 15 § velvoittavat järjestämään toiminnan niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta sekä rajoittaa onnettomuuksien haitallisia seurauksia. Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty ympäristönsuojelulain 16 ja 17 §:ssä. Öljysäiliöiden suoja-altaiden kattamisella ehkäistään sadevesien pääsy altaaseen ja siten estetään öljyn ylivuoto suoja-altaasta mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Sijoittamalla öljysäiliöt riittävän etäälle ojasta ehkäistään mahdollisten valumien leviäminen ojia pitkin. Onnettomuustilanteissa valumien pääsy Tervolanlahteen on estettävä, jottei luonnonsuojelualueelle aiheudu vaaraa tai haittaa, joka voidaan saavuttaa esimerkiksi asianmukaisten vuodonhallintajärjestelmän käsittävien öljysäiliöiden sijoittamisella 5 m etäisyydelle ojasta. Öljysäiliöiden säännöllisillä tarkastuksilla voidaan varmistua niiden sen hetkisestä kunnosta. (Määräykset 5 ja 6.)

 Jätelain jätehierarkian mukaan ensisijaisesti tulee vähentää jätteen syntymistä ja toissijaisesti jätteet tulee hyödyntää materiaalina. (Määräys 7.)

 Paali- ja sidontamuovit voidaan hyödyntää materiaalina ja toiminnanharjoittaja on ilmoittanut kuuluvansa muovikeräyksen piiriin. Maatalousmuovien kierrätysyhteisön ohjeiden mukaan narut ja verkot eivät kuulu paalimuovien keräykseen. Tarkastuksella on havaittu niitä säilytettävän muovien kanssa samassa kasassa. Ne voidaan lajitella tavanomaiseen loppujätteeseen. (Määräys 8)

 Vaarallisten jätteiden asianmukainen käsittely on tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Vaarallisten jätteiden käsittelystä ja varastoinnista määrätään myös Kymen jätelautakunnan jätehuolto-määräyksissä. Jäteasetuksen (978/2021) 30 §:n mukaan jätteen haltijan on järjestettävä ominaisuuksiltaan erilaisten öljyjätteiden erilliskeräys, jollei sen järjestäminen ole teknisesti mahdotonta. (Määräys 9.)             

 Kulutukseen kelpaamatonta maitoa ei sivutuoteasetuksen mukaan ole sallittua johtaa liete- tai virtsasäiliöön, minkä vuoksi maito on kerättävä talteen erilliseen säiliöön ja käsiteltävä asianmukaisesti. (Määräys 10.)

 Kuolleiden eläinten käsittelyvaatimukset tulevat suoraan eläinsuoja-asetuksesta (määräys 11). Kirjanpitovelvollisuudesta myöskin määrätään eläinsuoja-asetuksessa. Vuosittainen raportointi on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 12.)

 Määräyksillä 13 ja 14 varmistetaan asianmukainen tiedonkulku viranomaisille. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu.

 Lausunnot on huomioitu määräyksissä ja niiden perusteluissa.

Päätös Viranomaislautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

 Tämä ilmoituspäätös on voimassa toistaiseksi. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta (YSL 115 d §).

 Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

 Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5, 6-8, 11, 14-17, 20, 42-44, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 115 a-e,134, 155, 170, 172, 205 §:t ja lain liite 4.

 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 11-15 a §:t

 Valtioneuvoston asetus ilmoituksen varaisista eläinsuojista (138/2019) ja liite 1 ja 2

 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15-17, 28, 29, 72, 73 ja 122 §:t.

 Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 1-4, 7-12, 21 ja 30 §:t

 Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset 1.6.2023 alkaen

 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole-vien päästöjen rajoittamisesta, nitraattiasetus (1250/2014) ja liite 1

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 Iitin kunta on hyväksynyt Heinolan kaupungin ympäristönsuojelun maksutaksan (Khall 19.6.2023 § 145). Sen 3 §:n mukaan ilmoituksista perittävät maksut määräytyvät niiden käsittelyyn kuluneen ajan perusteella tuntitaksalla 53 €/tunti. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 25 h, jolloin käsittelymaksuksi muodostuu 25 h * 53 €/h = 1325 €.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Hakija

Tiedoksi Päijät-Hämeen ympäristöterveys (terveysvalvonta@hollola.fi)

 Iitin kunnanhallitus

 Päijät-Hämeen pelastuslaitos (phpela@paijatha.fi)

Ilmoitus päätöksestä Kirjeitse niille naapureille, joille tiedotettiin ilmoituksen vireilletulosta.

Ilmoittaminen ilmoitustaululla

 Päätöksestä kuulutetaan Iitin kunnan sähköisellä ilmoitustaululla www.iitti.fi > kuulutukset

MUUTOKSENHAKU

 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (YSL 191 §). Päätöksen tiedoksianto katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä sen julkaisemisesta julkiseen tietoverkkoon.